|
Post by Jenna on Jul 6, 2009 9:52:32 GMT 2
Charlie Brownaka JaskaHoito-ohjeetl o i m i t u s voi käyttää tuntsareiden yleiseen käyttöön tarkoitettuja loimia• Pakkasen noustessa yli -12 astetta, laitetaan tarhaan toppaloimi. • Sadeloimi sateen yllättäessä. • Kurakelillä selkään ohut tarhaloimi (tapana joskus vähän riehua tarhassa..) • Kuivatusloimi selkään rankan treenin jälkeen r a t s a s t a e s s a • yleissatula • perussuitset, nivelkuolaimella ja mustat kumitutit estämään kuolainrenkaiden hiertymistä suupieliin • hivutussuojat kaikkiin jalkoihin m u u t a • riimu aina päässä tarhassa KilpailukalenteriPvm | Paikka | Alainen | Luokka | Sijoitus | - | - | - | - | - |
Pvm | Paikka | Alainen | Luokka | Sijoitus & arvostelu | - | - | - | - | - |
|
|
Fiona
Peruskäyttäjä
Kuva (c) JennaL
Posts: 167
|
Post by Fiona on Jul 29, 2009 21:20:08 GMT 2
Ensitapaaminen pitkään aikaan! 29.7.09 Astuin punaiseen talliin katsellen ympärilleni. Talli näytti nyt upealta! Kävelin eteenpäin ja pysähdyin ilmoitustaululle. Katsoin Jaskan karsina paikan ja aloin etsimään oikeaa suuntaa. Kohta näinkin Jaskan valkoa ruskean pään katselevan minua pienen matkan päässä. - Jaskaa! Huudahdin ja kävelin orin luo nopeasti. Jaska katseli minua hetken ja hörähti sitten. Avasin sen karsinan oven ja astuin sisään. Poni otti pari askelta minua kohti ja kurotteli sitten kaulaansa haistelemaan minua. Ojensin sille käteni ja sain vastaukseksi Jaskan kutittavan turvan. Taputin sitä ja lähdin karsinasta, sulkien oven perässäni. Jaska kun karkaili ovien ollessa auki. Jaska oli saanut uuden hienon riimun, satulan, suitset ja harja ämpärin, joka oli pullollaan hienoja harjoja ja muuta mukavaa! Nappasin ämpärin ja astelin ulos satulahuoneesta. Törmäsin melkein Jennaan, joka näpyttelin jotain puhelimeensa. - Ai moi! Jenna huudahti ja laittoi puhelimensa taskuun. - Moi, vastasin ja nostin Jaskan ämpäristä pudonneen sienen. - Mitäs tykkäät tallista? Jenna jatkoi. - Oikee kiva! Vastasin.- Jaskakin näyttää viihtyvä oikein hyvin! Harjasin Jaskaa pitkin vedoin, mutta jouduin välillä ottamaan orin riimusta kiinni. Jaska yritti kokoajan käännellä ja väänellä ympäriinsä. Se oli rauhaton ja viskoi päätään. Taputtelin oria rauhassa ja jatkoin harjausta. - Enää kavio Jaska! Huudahdin, kun ori paukutti karsinan ovea etusellaan. Jaska hirnahti ja heilutteli päätään. Otin oikeasta takajalasta kiinni ja nostin sitä. Jaska antoi periksi ja suostui pyyntööni. Putsasin kavion ja taputin sen lavaa. - Joko olet kotiutunut tänne? Kysyin ponilta joka katseli karsinasta ulos. Se käänsi päätään minuun kohti ja hörähti hiljaa vastaukseksi. Se katsoi minua silmillään ja nuuhkaisi kättäni. Kiersin käteni ponin kaulan ympärille ja hautasin kasvoni sen lämpimään harjaan. - Voi kuinka pidän sinusta, sanoin Jaskalle joka odotti tälläkertaa hiljaa paikallaan. Otin vain suitset mukaani ja kiiruhdin takaisin Jaskan luo. Menisimme vähän ulos kävelemään. Muut eivät näköjään olleet viellä ratsastaneet uusilla hoitsuillaan. Minähän tunsin jo Jaskan ja osasin mennä sillä, kuten Ronetéssa. Suitsin Jaskan oppineesti ja nopeasti. Talutin sen sitten ulos ja ponnistin lämpimään selkään. Annoin ponille pohjetta ja se pyöräytti korviaan. Kävelimme Jaskan kanssa rauhallista metsä polkua. Se käveli pää pystyssä katsellen lintuja ja hyönteisiä, jotka pöristen menivät ohitsemme. Välillä Jaska yritti napata puskista lehtiä ja maasta ruohoa, mutta en sallinut sitä ratsastuksen aikana. Lupasin sille mennä keräämään laitumen reunasta tuoretta ruohoa. Kohta käännyimme takaisin, mutta tähän suuntaan Jaska oli reippaampi kuin mikä. Se yritti välillä nostaa ravia ja jopa laukkaa! Riisuin suitset Jaskan päästä ja vein ne satulahuoneeseen. Otin pakista harjan ja harjasin Jaskan kunnolla. Putsasin kaviot ja selvitin viellä hännänkin! Vein kohta harja ämpärin pois ja annoin Jaskalla pusun turvalle. - Nähdään ehkä huomenna kulta, sanoin ponille ja astelin ulos kaivellen repusta bussi korttia. Fiona ja Jaska <3 1hm
|
|
Maiss
Uusi
T?rkee poni <3
Posts: 48
|
Post by Maiss on Jul 30, 2009 21:35:10 GMT 2
30.7 Mä oon Jaska, ja mä oon pomo!
Katsoin Jaskan karsinaa päin hymyillen. - Moikka poika, sanoin kun avasin karsinan oven. Poni katsoi minua ja kääntyi sitten poispäin. Katsoin sitä hetken mietteliäänä ja päätin sitten mennä tervehtimään sitä. Kävelin Jaskan pään luo ja poni ei kiinnittänyt huomiota minuun. Taputin sitä kaulalle ja se värähti. Sitten olin silittämäisilläni sen päätä mutta Jaska koittikin näykkäistä minua. - Jaska, et viittis… sanoin ja silitin sen päätä mutta tällä kertaa se ei tehnyt mitään. Hyvä poika! Hain Jaskan harjapakin ja otin riimunarun hoitsuni karsinan edestä. Avasin karsinan kädessäni kovaharja ja aloin harjata Jaksaa. Ensin ori koitti näykkiä ja liikkua mutta kohta se tajusi ettei sillä olisi toivokaan määrätä, vaikka luulikin olevansa pomo. - Moi, kuulin Siirin äänen karsinan ulkopuolelta. Mites teillä menee? - Ihan ok, sanoin ja katsoin Jaskaa. Jaksa vaa testailee mua vähän. - Niinhän noi yleensä, Siiri sanoi ja käveli eteenpäin käytävällä. Harjasin Jaskan mahan, selän ja jalat ja otin sitten pääharjan. Jaska peruutti kun yritin harjata sen päätä. - Tsoo… sanoin ja rauhoittelin oria. Ei oo mitää hätää. Jaska rauhoittui ja kohta se antoi minun harjata sen päätä ilman ongelmia. Kun pää oli harjattu otin kaviokoukun harjaämpäristä. Olin juuri nostamassa kaviota kun Fionan ääni keskeytti liikkeeni. - Se voi sitten joskus vähän olla omapäinen ku kavioita putsataan… Fiona hymyili. Nyökkäsin. Nostin kavion päättäväisesti mutta heti kun poni oli nostanut sen se laski kavion. Nostin kavion uudestaan mutta sain sen pidettyä ylhäällä vaikka ori koitti laskea sitä. Putsasin kavion ja siirryin takakavioon. Jaska koitti potkaista mutta Fiona ärähti sille ja se oli kiltisti. Nostin kavion ja kaikki sujui ongelmitta. - Hieno poika! sanoin onnellisena ja taputin orin lautasia. Kiitos Fiona! - Oleppa hyvä, Fiona sanoi hymyillen. Nyt me ollaan tiimi. - Niin ollaan… sanoin ja katsoin hoitsuani. Ja hyvä semmoinen!
Maiss&Jaska 1HM
//sori lyhyt mut kello on paljon... Joku päivä parempi (;
|
|
Fiona
Peruskäyttäjä
Kuva (c) JennaL
Posts: 167
|
Post by Fiona on Jul 31, 2009 22:01:45 GMT 2
~ Riehumista 31.7.09 ~
Päivä oli tuulinen ja sateinen. Aamu oli oikeastaan ollut kuiva, mutta nyt tuli vettä, kuin saavista kaadettaisiin. Minulla oli päällä sadetakki ja ratsastushousut. Kävelin tallin suojiin ja otin hupun pois päästäni. Punaiset hiukseni olivat ihan liti märät ja väänsin niistä vettä pois. Astelin Jaskan avonaisen karsinan luo ja tarkastelin likaista karsinaa. - Tätähän mää odotinkin iha sikana.. Huokaisin ja vedin takkeja pois päältäni. Jätin päälle vain mustan hupparin ja kävelin hakemaan kottikärryjä ja muita tarvikkeita.
Kippasin lannat lantalaan ja vein sitten tarvikkeet paikoilleen. Hain viellä purut Jaskan karsinan pohjalle. Sitten laitoin hupun päähäni, otin Jaskan riimun ja riimunnarun ja suunnistin sitten sateeseen. Maa oli muuttunut kurvelliksi ja sade hakkasi huppuani. Etsin katseellani Jaskaa pienen hevosmäärän keskeltä. Ja siellähän se oli! Seisoskeli yksin pienessä oritarhassa. Mut olivat kauempana, lähellä metsää.. Minut nähdessään ori nosti päätään ja hinahti. Se laukkasi huimaa vauhtia, välillä vähän märässä ruohossa liukastellen portille luokseni. Silitin sen märkää päätä ja sujautin riimun sen päähän.
Talutin Jaskan sateesta talliin. Olimme molemmat kuin uitettuja rottia. Jaskan kengät kolisivat tallin lattiaa vasten. Näköjään Jenna kuuli äänen, kun hänen päänsä työntyi rehulan oven raosta. - Hei Fiona! Sitten kun laittelet sen Jaskan karsinaan, niin tuletko hakemaan sille vähän ruokaa? Jenna kysyi vilkuillen rannekelloansa. - Minne ihmeeseen se Saara on oikein jäänyt.. Ootko nähnyt sitä tuolla ulkona? - En.. Mutta tulen ihan kohta sinne, vastasin ja talutin Jaskan karsinaan. Jenna nyökkäsi.
Laitoin Jaskan riimunnarun sen karsinan oveen ja suunnistin rehulaan. Jenna laitteli siellä, jo hevosten ilta ruokia kuntoon. - Nää vois viedä Jaskalle, Jenna sanoi ja antoi minulle ämpärin, jossa oli kauraa + muuta Jaskalle tarkoitettua. - Ota viellä heinää tuolta! Jenna sanoi ja osoitti kulmausta. Kaappasin syliini heinää sen verran kuin mahtui. Meninin sitten takaisin Jaskan luo ja laitoin heinät maahan ja kaadoin muut ruuat orin ruokinta kippoon. Lähdin sitten takaisin rehuvarastolle ja oti viellä toisen isomman satsin heinää.
Harjasin Jaskan märkää karvaa. Poni mutusteli kaikessa rauhassa ruokiaan, ja ei oikeastaan eden korvaansa kääntänyt, kun puhuin sille erilaisista asioista. Kohta hain yläkerran loimivarastosta Jaskalle kuivatusloimen. Jaska oli viell' vähän kostea ja en halunnut sen sairastuvan, mihinkää yskään tai sen semmoiseen.. Taputtelin Jaskaa tovin ja kuuntelin sateen rummuttavan tallin kattoa. Totesin kuitenkin kohta, että ratsastamisesta maastossa ei taitaisi tulla mitään. Maneesiinkaan en uskaltanut, mennä. Jaska pelästyisi siellä varmaan sadetta enenmmän, kuin edes tallissa. Välillä se nosti päänsä nopeasti ylös, kun sade hakkasi kattoa kovaa. Entäs sitten maneesin peltikatolla? Annoin pusun Jaskan turvalle, tai se jäi yritykseksi. Jaska vetäisi päänsä nopeasti pois ja hirnui kova äänisesti. Se sai vastauksen tallin toisella puolella asuvalta Terolta.
Rapsuttelin Jaskaa viellä hetken ja otin sitten kamppeeni mukaan. Huikkasin Jennalle, että ottaa Jaskalta kuivatuloimen pois jonkin ajan kuluttua. - Juu, yritetään muistaa! Jenna oli huudellut viellä perääni. Astelin sateeseen ja juoksin bussi pysäkille, muistaen, että minun piti ottaa eri bussi, jos meinasin keretä viellä Snjór Hvíturiin!
Fiona ja Jaska <3 2hm
|
|
Maiss
Uusi
T?rkee poni <3
Posts: 48
|
Post by Maiss on Aug 2, 2009 14:05:59 GMT 2
Runo Jaskalle Jaska on pikkuponi orhi. Mulla kävi onnenkorhi kun Jaskan hoitsuksi sain, onneksi sitä ponia hain. Nyt ollaan me tiimi hyvä ja ystävyys on tosi syvä. Me siivoamme iloisina paskaa koska Fiona ja minä rakastamme Jaskaa.
Maisshullu ja Jaskaparas 2HM joo sori ruma sana... ; )
|
|
Fiona
Peruskäyttäjä
Kuva (c) JennaL
Posts: 167
|
Post by Fiona on Aug 2, 2009 21:51:22 GMT 2
~ Mahdottomia unelmia ja este ratsastusta! 2.8.09 ~ Maa oli viellä kostea sateen jäljiltä. Olin juuri siivonnut Jaskan karsinan. En ollut nähnyt Maissia vähään aikaan, tai oikeastaan en ole nähnyt häntä, kuin vanin kerran. Silloin puhdistamassa Jaskan kavioita. Sekin oli nopea ensi kohtaus. Minusta tuntuu vähän oudolle jakaa Jaska jonkun toisen kanssa. Olenhan hoitanut sitä kauan yksin Ronetéssa. Uskon että Maiss pärjää Jaskan kanssa, mutta kun olen hoitanut sitä, jo pitkään, kaikki ei ole entisellään. Varpusuo on ihana paikka, ja Jaskakin viihtyy täällä ja molempien hoitajiensa kanssa. Toivoisin vain todella paljon, että Jaska olisi minun... Eihän se oli mahdollista, mutta... - Fionaa!! Kuuletsää mitään?? Sophie huuta melkein korvani juuressa. Havahdun ajatuksistani ja katson Sophien, joka mutristaa suutaan. - Ajattelekko taas sitä poikaa? Tyttö kysyy ja katsoo minua kysyvästi. Ehkä hieman ahdistavasti. - En.. Jaskaa vain.. sanoin ja jatkoin: - Oliko sinulla, jotain asiaa? Sophie nyökytti ja viittoi minua mukaansa. - Mandin jalka on ollut turvonnut. Ajattelin mennä sillä maneesiin, mutta en ole uskaltanut edes ottaa sitä karsinasta. Jos se vaikka on murtunut tai se ontuu ja sit sille käy huonosti, eikä sillä voi enää koskaan ratsastaa ja.. Pysäytin tytön suun ja kurkistin Mandin turvonnutta jalkaa. - Ei siinä mitään vakavaa ole. Ehkä pieni rasitus juttu. Se on varmaan käynyt tunnilla.. sanoin. - Etsi Jenna ja kysy häneltä. En oikeen osaa tästä äkkiseltään sanoa, sanoin ja taputin tamman kaulaa. Kiinnitin riimunnarun Jaskan riimuun ja talutin sen ulos tarhasta. Kävelimme sitten tallille. Puhelin ja taputtelin Jaskaa kaikessa rauhassa ja kohta orin kaviot kopsuivat tallin sementti lattiassa. Saara käveli minua vastaan vihellellen ja kantaen suurta heinäpaalia sylissään. - Moikka Fiona! Mitäs Jaskalle kuuluu? Se on kyllä aika likanen. Ori tarha olikin aika mutavelliä viime näkemältä. Se on näköjään kieriskellyt siellä taas. Katsoin yltäpäältä mudassa olevaa Jaskaa. Nytkö vasta huomasin sen. Olin minkäkin hölmö. Tästä ei tulekkaan iiihan yksin kertasta. - Oho! En ollut huomannutkaan. Taitaapi tulla pesari reissu, vastasin ja käännyimme ponin kannssa kohti vesi letkua. Jaska seisoi hyvin rauhallisena paikallaan, kun huuhdoin harjan kanssa mutaa pois sen karvasta. - Taidat nauttia tästä enemmän, kuin minä! sanoin Jaskalle, joka käänsi päätään, minua kohti ja haukotteli suuresti. - Voi reppanaa.. Veikö tarhailu ja mudassa kieriminen kaikki voimasi. Minä kun vähän ajattelin mennä maneesiin sinun selässä hyppäämään. En huomannut veden roiskuneen minuun päin, kun vasta silloin, kun se osui paitaani. - Mitäh.? Siirsin letkua kauemmas ja katsoin märkiä kenkiäni, puhumattakaan mitään minichapseista. - Pitikin sattua juuri nyt.. Huokaisin ja väänsin hanan kiinni. Satuloin ja suitsin Jaskan harjauksen ja kuivauksen jälkeen. Ponin karva kiilti taas, mutta se oli vähän väsynyt. Tai oikeastaan hermostunut. Se kalisutti hampaillaan kaltereita minkä kerkesi ja kuopi maata. - Jaska ei, sanoin ponille ja se luimisti korviaan.- Ei, sanoin tomerasti toisen kerran. Se lopetti hetkeksi, joi ja jatkoi. Läpsäsin sitä hellästi takaosalle ja sanoin taas ei. Jaska alkoi totella, mutta oli silti korvat luimussa. Taputin sitä kaulalle ja kehuin. Laitoin viellä pintelit etusiin ja sitten lähdimme maneesia kohti. Maneesi oli hiljainen. Tänään ei ollut tunteja ainakaan vähään aikaan. ehkä illemmalla. Talutin Jaskan kaartoon ja nostin ohjat ponin kaulan yli. Kiristin satulavyötä ja laskin jalustimet alas. Laitoin vasemman jalan vasempaan jalustimeen ja Jaska alkoi liikkua. - Ei Jaska, sanoin ponille ja vedin kevyesti ohjista. Jaska pureskeli hetken kuolainta ja antoi sitten periksi. Ponnistin satulaan ja säädin jalustimia hiukan lyhyemmiksi. Annoin ponille pohjetta ja Jaska lähti pehmeää käyntiä eteenpäin. Josefiina oli tullut maneesiin hakemaan takkia, jonka oli unohtanut sinne eilen, ollessaan tunnilla. - Hei Fiona! Aijotte näköjään hypätä Jaskan kanssa. - Jep. Jos vain viitsit ja jaksat, voisitko tehdä tuonne keskelle pari estettä? - Joo o, ei mun aika nyt niin kortilla ole, eikä kuntokaan ole tulossa huonompaan suuntaan Seppeleessä aiheutuvan työn takia, Josefiina varoitteli minua sormeaan heilutellen. Naurahdin. - Joo joo ymmärrän, miksi itse kuntoni on heikko, kun ravaat tallista toiseen.. Sain Jossulta pirumaisen katseen ja aloimme molemmat nauraa hysteerisesti. Olipas tyhmät sanani taas pelastaneet päivää, minun osaltani ainakin.. Jossu oli rakentanut kaksi ristikkoa, yhen pienen okserin ja pystyn. - Kiitos paljon! Huikkasin viellä maneesista poistuvalle Jossulle. Hän heilautti kättään ja sulki maneesin liuku oven. Siirsin Jaskan raviin ja aloimme lämmitellä kunnolla. Poni liikkui reippaasti ja korvat hörössä. Välillä ori meinasi kuitenkin vaihtaa askellajia tai lähteä pois uralta. Jaskaa on vaikea käsitellä jos ei tunne sitä kunnolla, ajattelin ja vedin ohjista pysäytellen poni oria laukkaamasta. Taputin Jaskaa kaulalle ja lähdin sitten suuntaamaan ensimmäiselle esteelle. Annoin Jaskalle laukka avut, mutta ori menee hirveää kiitosravia. Käännän Jaskan voltille ja hidastelen sitä. Annan laukka avut uudestaan ja poni alkaa totella. Se nostaa mukavan pirteän laukan ja suuntaamme ensimmäiselle esteelle, ristikolle. Poni hyppää sen mukavasti ja jatkaa laukkaa ohjaamanani seuraavalle ristikolle. Tämänkin hoidamme vaivatta. Seuraava onkin vähän haastavampi. Pysty. Annan Jaskalle lisää pohjetta ja lähestymme estettä. Hymyilen Jaskan selässä suuren hypyn aikana. - Kolmas este suoritettu! Huudahdin orille, joka pärskähtää äänekkäästi. Se kiihdyttää ja suuntaamme viellä toiselle pystylle. '' Enään tämä ja sitten tulee okseri'' ajattelen, kun Jaska hyppää valtavan loikan kovassa vauhdissa. En osaa varautua lennokkaaseen menoon, vaan minulta putoaa ohjat käsistäni ja toinen jalustin jalastani. Haparoin käsilläni kiinni Jaskan harjasta samalla, kun laittelen toista jalkaa toiseen jalustimeen. Samalla Jaska hyppää okserin! En tipu, mutta saan ohjista kiinni ja pysäytän ponin. Se on korvat pystyssä ja miettii varmaan, että '' Näin kivaa ei ole ollut viime aikoina. Lisää! '' .. Laitan toisen jalan jalustimeen ja yritän hillitä Jaskan menoja. Sitten uskallan katsoa okseria. Se on pystyssä! - Kyll sie Jaska orisein ossaat! Huudahdan ponille, joka ravistelee päätään. - Joo, tooosi hieno hyppy! Kuulen jonkun sanovan, ja tunnistan sen Siiriksi. Käännän päätäni ja näen Siirin kameran kanssa. - Siirii!! Ootas kun saan sut kiinni, huudahdan, tyttö virnistää ja lähtee hipsimään tallille päin. Hyppäsin esteitä vielä hetken ja päätin sitten alkaaa menemään loppu veryttelyjä. Ravasimme pari kiekkaa ja lopuksi sitten käyntiä. Ratsastan ovelle kahden kierroksen jälkeen ja avaan liukuoven ratsailta. Kävelemme tallille päin ja tallin oven edessä hyppään pois orin selästä. Se katselee ympärilleen ja haistelee hetken. Otan ohjat pois kaulalta, nostan jalustimet ja löysään satulavyötä hiukan. Lähdemme sitten Jaskan karsinalle. Riisun ponilta suitset ja satulan. Vien ne sitten satulahuoneeseen, ottaen mukaani Jaskan hoito ämpärin. Kun Jaska oli harjattu ja pintelit oli otettu pois taputin oria kaulalle. Menin rehulaan, ja sekoitin Jaskalle ilta ruokaa. Menin äkkiä kippaamaan ruuat orille ja hain sylillisen heinää. - Heippa Jaska! Huomiseen! Huikkaan poni orille ja lähden sitten kaikkien kamppeitteni kanssa kohti bussi pysäkkiä, mistä poika kaverini olisi luvannut tulla hakemaan minut. Aika surkee tarina, mutta Fiona ja Jaska 3hm-- kommaan nyt kuvaa kun tarina vielä kesken jaska näyttää hiukan enemmän hepalta tossa kuvassa kuin ponilta, mutta eipä tuo mitään! :---) oot saanu myös hyvin piirrettyä jaskan laikut! kauniisti väritetty, tosin kaipaisin taustalle sitä jotain. - jennauEn oikee osaa pirtää poneja x) Tein ton myös toosi myöhää, niin en jaksanut tehä sinne taustalle mitään... Voin kai jossain vaiheessa, jos on ylimäärästä aikaa väkertää sinne jotain =)
|
|
Fiona
Peruskäyttäjä
Kuva (c) JennaL
Posts: 167
|
Post by Fiona on Aug 4, 2009 15:44:35 GMT 2
~ Ystävyyttä ja pukkilaukkaa 4.7.09 ~
- Päivää! Jenna huudahtaa minulle ja hailautan hänelle kättäni. - Fionaaa Fionaa!! On ettiny sua joka paikasta! Siiri tulee luokseni kameran kanssa. - Ai moi! Tulin vast. Olisit soittanu nii olisin jos ollu tääl aika päivii sitten! Naurahdin, mutta vakavoiduin, kun muistin eilisen ratsastukseni ja Siiri oli maneesissa silloin.., muistini pätki. Kameran kanssa! - Kato mitä sain susta eilen! Tyttö hihkuu ja painaa kameraa päälle. Siiri nayttää minulle yhtä kuvaa. - Ei! Poista poooistaa!! Nauroin, kun näin kuvan. Jaska on siinä todella innoissaan hyppäämässä okseria ja minä kiikun satulassa kaunis ilme naamalla, toinen jalustin pois jalasta, ohjat missä sattuu ja kiinni jaskan harjassa.
Harjasin Jaskaa ponin karsinassa. Ori oli levoton. Tajusin, että se haluaisi varmaan lenkille tai jotain. Minua ei vaan nyt oikeen huvittanut lähteä. Vaikka joku lenkki voisi vaikka piristää minua... Siiri oli tietenkinkertonut asiasta muille ja nyt sain hävetä koko sydämmestäni. Halasin Jaskaa ja puhelin sille asioita, jotka painoivat sydäntäni. 1. Siiri levitteli kuvaa 2. Maissia ei ollut näkynyt.. Poni kuunteli rauhassa juttujani, mutta kun lopetin se alkoi olla todella energinen. - Voih orisein. Eikös Teron ja Liekinseura ollut hauskaa ori tarhassa tänään? Ainakin te 3 riuitte siellä oikein urakalla. Ja viellä riittää vähän liikaakin energiaa.
- Mistäs nyt kiikastaa? Jenna kysyi kuin olimme oleskelu huoneessa kahden. - Äh.. Maiss ei oo käyny vähään aikaan ja, Jenna pysäytti minut. - Just oliks se eilen.. ? Jos oikeen muistan. - Miks mie en sit nää sitä koskaan? Paitsi kerran. - Tuutte niin eri aikaan.. Mutta kyllä te viellä kohtaatte. Onhan sekin ehkä parempi, että käytte eri aikaan, ettei tule riitaa Jaskasta! Jenna naurahti. Hymyilin ja nyökkäsin. - Viellä muuta? Jenna kysyi ja hörpäsi kahvia samalla. Nyökkäsin.
Olin kertonut Jenna kaikki huoleni. Hän oli ollut rento, ja luvannut olla kertomatta kellekkään. Harjailin viellä uudestaa Jaskaa. Tällä kertaa ponilla oli heinää turpansa edessä, eikä se liikahtanutkaan, paitsi jos kauniisti pyysin. Kuulin katsinan ovelta kolinaa ja katsoin Siiriä silmiin. Tyttö avasi karsinan oven ja astui sisään sulkemalla ovea perässään. - Sori kauheesti! Siiri sanoi ja nyökkäsin. Halasimme toisiamme. - Kaverita? Kysyi. - Jep, kavereita! Siiri sanoi ja nauroimme. Tyttö taputti Jaskaa. - Haluukkos tulla heikkajärvelle? Siiri kysyi.
Siiri tuli mukaan Tedillä. Ratsastimme tallilta tarhoille päin ja puhelimme kaikesta. - Eiks sulla ookkin poikakaveri? Siiri kysyi. - Joo, mutta tallille en sitä raahaa.., ei sitä aina tiedä olisiko joku muu hänen kimpussaan, sanoin. - Mutta en halua puhua aiheesta enenpää. Tyttö nyökkäsi ja vaihtoi puheen aihetta Varpusuohon, mistä meillä olikin paaaaljon puhuttavaan. Puhuimme hevosista, varsinkin Jaskasta, Tedistä ja Liekistä. - Kyll liekki on komee! Hei tuolla ori tarhassa se onkin! Huudahdin ja osoitinoritarhan yhteen nurkkaan. - Jaskahan tarhailee sen kanssa tuolla, Siiri sanoi: - Mennään ravia!
Ravasimme kaikkien tarhojen ohi metsä tiell. Näimme edessämmä 2 ratsukkoa, jotka tunnistimme kohta Ros:iksi Kallalla ja Saaran Sorella. - Moi! Siiri hihkaisi ja sai Kallan hyppäämään vähän sivulle. :- Oho hups, anteeks, Siiri lisäsi. - Hei, mites ponit kulkee? Saara kysyi ja pysähtyi meidän eteemme. Tedi kurotteli päätään haistelemaan Sorea ja Kallaa. Jaska vuorostaan yritti napata ruohoa tien vierestä. Vedin vähän ohjista ja pidin ohjat tuntumalla. - Hyvin ainakin Jaska liikkuu, vaikkakin energiaa löytyy, sanoin ja katsoin Tediä.: - Tedikin näyttää pirtsakalta ja meneekin reippaasti Jaskan vieressä.
Saavuimme hiekka rannalle, jossa näimme taas tuttuja. Sophie oli Mandin kanssa kastelemassa tamman jalkoja. Pysäytin Jaskan ja hyppäsin alas ratsailta. Talutin orin Sophien ja Mandin luo. Sophie katsoi meitä nopeasti. - Tulkaa ihmeessä tänne! Vesi on juuri sopivan vilpoista hevosten jaloille. - Eikös Mandi telonut sen jalkansa? Kysyin ja kipusin uudestaan selkään. Enhän halunnut kastella itseäni. Kahlasin ranta matalikossa. - Ei. Siinä oli vain jotain, joka aiheutti turvotusta. Hyönteisen pistos esim. Ja tämä viileä vesi sopii juuri turvotuksen laskemiseksi! Laittelen siihen viileää vettä välillä.. Siirikin oli uskaltautunut veteen Tedin selässä. Vanha ruuna nautti viileästä vedestä vanhoissa jaloissaan. - Tedikin näyttää olevan loisto kunnossa, Sophie sanoo ja hymyilee nostaen ilmaan 5 euron setelin. - Kuka haluu juotavaa? Tääl on aika kuuma, Sophie kysyy. - Me ! Vastaamme Siirin kanssa saman aikaisesti.
Ilma oli ollut kaunis, ja heti kun olimme päässeet, Siirin ja Sophien kanssa takaisin tallille aloi sataa. Meidät tietenkin heti heppojen karsinaan laitoin jälkeen passitettiin hakemaan hevosia sisälle. Minä otin Liekin, kun orien kanssa olin paljon olut tekemisissä, Siiri otti välkyn ja Sophielle jäi Henna. Kun hevoset olivat karsinoissansa, saimme alkaa hoitamaan hevosia. Siis niitä kellä äsken ratsastimme. Harjasin Jaskaa pitkin vedoin ja muistelin kellona aikaa jolloin poika ystäväni tulisi hakemaan läheiseltä bussi pysäkiltä. Katsoin kännykkääni ja minulle oli saapunut viesti. Se oli poika kaveriltani. Avasin sen ja kuinka ollakkaan kuin tarjouksesta kellon aika oli siinä. Vilkaisin kelloa ja huomasin, että se oli jo yli sovitun ajan. harjasin orin loppuun, halasin sitä ja annoi sille porkkanan. Sitten hyvästelin sen ja lähdin juosten tavaroideni kannssa sovitulle kohtaamis paikalle.
Fiona ja Jaska 4hm! Whuu =) <3
|
|
Maiss
Uusi
T?rkee poni <3
Posts: 48
|
Post by Maiss on Aug 4, 2009 19:59:42 GMT 2
Tää on vaikka huomisen tarina ku kirjotit jo tästä päivästä ja että Siiri oli silloinki Tedillä... : D
Salaisuuksia 5.7
Katsoin hymyillen Jaskaa joka söi maassa lojuvaa heinää karsinassaan. En ollut nähnyt Fionaa kuin kerran Varpusuossa, ja se tuntui jotenkin oudolta. Jaska oli alkanut olemaan kiltimpi minua kohtaan ja kohta voisin jo sanoa että Jaska luottaa minuun, mutta en ihan vielä. Istuin Jaskan karsinassa ja odotin että voisin mennä sen kanssa kentälle, ensimmäiselle ratsastukselleni Varpusuossa. Mukaan kentälle tulisi Siiri Tedin kanssa. - Valmista? kuulin Siirin äänen Tedin karsinan luota. - Ei vielä, mut kohta! vastasin ja menin hakemaan suitset satulahuoneesta. Satulaa en tarvinnut koska olin päättänyt mennä ilman satulaa. Olin jo aiemmin harjannut Jaskan niin minun tarvitsi vain laittaa suitset päähän. Avasin karsinan oven ja Jaska nosti päänsä ja odotti että tulisin sen luo. Kävelin rauhallisesti orin luo ja laitoin ohjat kaulalle, sitten laitoin kuolaimet suuhun ja vedin niskaremmin korvien yli. Kiristin remmit ja otin karsinan edessä lojuvan kypärän. - Valmista! huudahdin ja kuulin kuinka Tedi käveli kohti pääovea. Maiskutin Jaskan liikkeelle ja talutin sen pääovesta ja käännyin vasemmalle kohti kenttää. Kentälle tullessani käänsin Jaskan kaartoon, laitoin kypärän päähän ja hyppäsin orin selkään. Tedillä oli satula koska Siiri oli päättänyt treenata vähän kovemmin. Annoin Jaskalle pohkeita ja se siirtyi reippaaseen käyntiin. Kävelimme pari kierrosta jonka jälkeen otin ohjat käteeni ja aloin tekemään voltteja ja päätyympyröitä. Jaska meni reippaasti ja yritti pari kertaa siirtyä raviin. Kohta nostin ravin ja tein voltteja ja kiemurauria.
Kahdenkymmenen minuutin kuluttua päätin ottaa laukkaa ympyrällä. Annoin selvät laukkaavat mutta ori heilutti päätään vimmatusti eikä suostunut laukkaamaan. Nojasin eteenpäin ja kohta Jaska nosti laukan, sen laukka oli reipasta ja helposti istuttavaa eli ihanaa! Laukkasimme viisi ympyrää jonka jälkeen siirsin Jaskan raviin ja tein täyskaarron ja otin laukkaa toiseen suuntaan. Tedikin laukkasi mutta sen laukka oli rauhallista ja hallittua, aivan erilaista kuin Jaskan laukka!
Talutin Jaskan talliin onnellisena. - Voi sua poni, sanoin ja taputin sitä kaulalle. Otin suitset pois sen päästä, vein ne satulahuoneeseen ja kävin hakemassa sen harjaämpärin. En laittanut Jaskaa kiinni koska se ei näyttänyt olevan vihaisella päällä. Otin kovan harjan ämpäristä ja aloin harjata ponia. Kun tulin toiselle puolelle pysähdyin sen pään kohdalle. - Arvaa mitä? kuiskasin sen korvaan. Sul on maailman ihanin laukka. Poni hamusi taskuani jossa oli porkkana joten päätin antaa sen sille, laitoin sen ruokakuppiin ja Jaska alkoi heti ahmimaan porkkanaansa. Jatkoin harjaamista ja sitten putsasin kaviot, se sujui ongelmitta. Jenna ilmestyi ovensuuhun ja katsoi Jaskaa. - Maiss… Jenna sanoi katsoen minua. - Niin? - Voisitko sä jäädä siihen asti ku Fiona tulee? - No, kylhän mä voin… sanoin hymyillen, olisi ihan kiva nähdä Fionaa. Miten nii? - No ku sitä vähän harmitti eilen ku ei oo nähny sua, tai ainakin se oli ihan mietteissään, Jenna vastasi. Nyökkäsin hymyillen. - Mut ethän sä kerro että pyysin sua jäämään? Jenna kysyi toiveikkaana. - En, nauroin ja katsoin kun Jenna jatkoi matkaansa. Mitenköhän tässä kävisi…?
Maissi ja Jassukka 3HM
Fiona saat jatkaa tätä sillee hienosti jos haluut. : )
|
|
Maiss
Uusi
T?rkee poni <3
Posts: 48
|
Post by Maiss on Aug 17, 2009 13:40:30 GMT 2
Kisajännitystä
Katsoin jännittyneenä Jaskaa joka seisoi vieressäni karsinassa. Se oli tullut kolmanneksi esteillä Fionan kanssa ja nyt olisi minun vuoroni mennä sillä koulua HeC-luokassa. Olin itse mennyt esteet Hennalla, olimme pudottaneet pari estettä ja siksi olimme tulleet viimeisiksi. No, se olikin ensimmäinen estekertani Hennalla, ja koko Varpusuossa. Talutin Jaskan ulos sen karsinasta kentälle. Ensin olisi lämmittely, sen jälkeen itse kisa. Onneksi en ollut ensimmäinen luokassani vaan luokan aloitti Kata ja Blackie, minä olin vasta kolmas. Hyppäsin Fionan avustuksella Jaskan selkään ja säädin jalustimia lyhyemmiksi, Fiona nääs oli pidempi kuin minä niin jalustimet olivat tietenkin olleet pidemmät. Sitten kiristimme satulavyön parilla reiällä ja Fiona katsoi että suitsien kaikki remmit olivat hyvin. Annoin Jaskalle pohkeita ja se käveli uralle. Kannukset jalassani sai oloni tuntumaan jännittyneeltä, koska ne ikään kuin kertoi että nyt oli tosi kyseessä. Luokassamme oli vain neljä niin meillä oli paljon tilaa lämmitellä, toisessa luokassa taas oli kahdeksan joten he luultavasti lämmittelisivät kahdessa ryhmässä. Tallilla oli hirveästi ihmisiä; kilpailijat, hoitajat jotka eivät olleet osallistuneet kilpailuihin, kavereita, vanhempia, sisaruksia ja vaikka mitä muita sukulaisia. Itselläni oli vain mukana paras kaverini Jonna. Hän oli harrastanut hevosia jo kuusi vuotta joten tiesi jo vallan hyvin kaiken ratsastuksesta. Hän omisti jopa oman ponin, jonka oli saanut äskettäin. Äh, miten mietin tuommoisia asioita nyt. Kohta minä kilpailisin, Jaskalla, omalla hoitoponillani. Ehkä minua jännitti, ja yritin miettiä jotain muuta. Annoin Jaskalle pohkeita ja poni siirtyi reippaaseen raviin. Aloin keventämään ulkoetujalalle ja yritin istua suorassa.
- Maiss ja Charlie Brown! kuulin Siirin äänen kaiuttimista. Olkaa hyvä. Blackien rata oli mennyt hyvin, sillä vain oli ollut väärä laukka yhdessä vaiheessa. Jasun ja Prinssin ratakin oli mennyt ihan hyvin, rata vain oli unohtunut yhdessä vaiheessa.
Ei voinut olla totta, olin voittanut oman luokkani Jaskalla! En voinut olla hymyilemättä kun sain palkinnoksi ratsastussukat ja sinivalkoisen ruusukkeen. Laitoin ruusukkeen kiinni Jaskan suitsiin ja Fiona laittoi oman ruusukkeensa toiselle puolelle. Oli siinä poni!
Maisshuono & Jaskahieno 4HM
|
|
Maiss
Uusi
T?rkee poni <3
Posts: 48
|
Post by Maiss on Aug 25, 2009 12:36:25 GMT 2
Josefiinan suhdeterapiaa 25.8
"Tik, tak, tik, tak..." Oleskeluhuoneen kello tikitti tikittämistään. Istuin sohvalla Josefiinan sylissä, kumma kyllä en tiennyt miten siihen olin joutunut. Oikealla puolellamme istui Soppu ja vasemmalla taas Lynn. Tuolilla edessämme löhöili nuori nainen Ros. - Pitäs varmaan mennä putsaamaan Prinssin boksi... Lynn sanoi, nousi ylös ja lähti alakertaan. Kello jatkoi tikittämistä. - Mites koulut on alkanu? Ros kysyi hymyillen minulta ja Sopulta. - Noh, mites ne... Koe oli just tänää, Soppu vastasi kyllästyneenä, luultavasti kokeen takia. - Meil on leirikoulu tällä viikolla, huomenna lähetään ja tullaan takas perjantaina! sanoin iloisesti. - Missä se on? Jossu kysyi kiinnostuneena. - Jossain tässä aika lähellä, kestää kai ajaa noin tunti. Ros nyökkäsi ja Jassu nosti minua ylemmäs sylissään. - Mun pitää mennä antaa hepoille päiväruuat, Ros sanoi ja käveli ulos huoneesta. Katsoin kelloa tylsistyneenä, minunkin pitäisi putsasta boksi. - Oho! Kello on jo viis, Mandi tulee tunnilta, Sopihe sanoi ja juoksi nopeasti alakertaan. Huokaisen syvään. - Mitäs Maissilla on hätänä? Jossu kysyi ihmeissään ja siirsi minut vierelleen istumaan. - No, oon niin hirveen laiska, Jaksan suhteen... sanoin. - Ai, Jossu sanoi. Ootko koittanu "laiska hoitaja"-terapiaa? - Siis mitä? kysyin ihmeissäni. - Sellasta et selviät tartteeko Jaska sua, Josefiina sanoi varmasti. - En... sanoin epävarmasti. Juoksin Jossun perässä alas Jaskan boksille. - Alotetaan sillä että meet tonne karsinaan istumaan, tonne ihan perälle! Jossu selosti. - Okei... sanoin ja kävelin Jaskan ohi boksin perälle ja istahdin. - Ja sit oot siellä niin kauan kunnes Jaska tulee sun luo ja jää siihen seisomaan, Josefiina jatkoi.
Viisi minuuttia oli kulunut kun Jaska vihdoin tuli luokseni, ilman että lähti heti syömään heinää. - Hyvä! Jossu kehui. Nyt voit nousta ylös. - Hieno poni, sanoin ja rasutin Jaskaa. - Palasko inspiraatio? Jossu kysyi kun otin harjan Jaskan karsinan ulkopuolelta. - Jepp! sanoin nauraen. Nyt vaan pitäisi jaksaa olla ilman Jaskaa viikonloppuun...
Maissimoi- ja Jäskäw´ 5HM
toivottavasti Jossua ei haittaa terapeutin rooli xD
en tiiä ootko keksiny "laiska hoitaja"-idean ite, mutta se on yhtä kaikki hellyttävä enkä yhtään epäile, etteikö toimis irlissäkin=) toivottavasti sitä inspiraatiota nyt löytyy, vaikka opettajat onkin melkosia orjapiiskureita! -saara
|
|
Fiona
Peruskäyttäjä
Kuva (c) JennaL
Posts: 167
|
Post by Fiona on Aug 30, 2009 11:22:52 GMT 2
~ Surua kerrakseen 30.8.09 ~
Istuin Katan kanssa harjapakkien päällä tallin käytävällä, juomassa colaa. Päivä oli täydellinen! Jenna oli ehdottanut uimista tai jotain, mitä muille pälkähtääkään. Kata oli värjännyt tukkansa ja värjäys oli mennyt pieleen. Kaikki olivat nyt kuitenkin jo rauhoittuneet naurusta ja pienestä kiusauksesta. - Oikeestaan toi väri on iha kiva.. sanoin ja hörppäsin janooni colaa. - Pöh! Värjään heti uudestaan kun saan. Ja kunnolla, Kata oli räjähtämäisillään. - Jos sisko ei olis sörssiny tätäkin hommaa olsin saanu kivat vaaleen ruskeet näitten melkein mustien sijaan! Ros käveli ohitsemme. - Camoon! Äkkiä tänne! Jennalla on joku ihme ehdotus täks päiväks, Ros huikkasi ja näytti heilautti kättään.
Olimme kaikki oleskelu huoneen sohvalla. Sohva oli kokonaan varattu. Emme päässeet Katan kanssa istumaan edes selkänojalle. Jenna seistoi sohvan edessä ja hymyili iloisesti. - Noniinn.. Kaikki pääsivät paikalle. Olen miettinyt ja päättänyt, että tänään tehdään jotain unohtumatonta. On lämminpäivä ja kesän viimeisiä hetkiä. Sitten alkaa syyskuu ja kesä menee pois. Tulee talvi ja joudumme kärsimään kylmästä. Ajattelin siis... Kaikki olivat ihan jännittyneitä. Kaikki odottivat vastausta. - Menemme.. Ovi lennähti auki kesken Jennan lauseen ja näimme Saaran ovella. Hän läähätti ja kyyristyi vähän. - Hevoset.. Saaraa hengitti syvään väliin. - Ovat karanneet! Saara sai sanotuksi ja kohta koko huone oli tyhjänä. Vain Jenna ja Saara seisoivat huoneessa ja Ros istui sohvalla. - Määkin taidan mennä, Ros sanoi ja hölkkäsi yrittäen saavuttaa muut. - Eivät näköjään halunneet kuulla mitään muuta.. Jenna sanoi ja lähti ulos katsomaan tilannetta.
Pihalla olis täys kaaos! Kuin pommit olisivat tippuneet niskaamme. Hevoset laukkasivat pihassa hirnuen ja heittelevän ilopukkeja. Kaikki tallin ihmiset olivat juoksemassa riimunnarut käsissään hevosten perässä. Tero ja Kalla olivat jo Ros:in hoivissa tallin suojissa. - Sain Blackien! Kata huusi ja hymyili iloa säteillen. Hän halasi mustaa hevosta ja talutti sen sitten talliin. Kohta kaikki muutkin yksityiset olivat luovuttaneet ja antaneet itsensä kiinni omistajailleen. Tuntihevoset eivät kuitenkaan tulleet millään kiinni. Yksi toisensa jälkeen ne luovuttivat.
Liekki juoksenteli pihalla hirnuen. Sitä ei ollut vielläkään saatu kiinni. Kaikki olivat valmiina ja seurasivat sen pienintäkin liikettä. - Tänne poika, Jenna sanoi ojensi Liekki pojalle omenaa. Ori epäröi hetken ja lähti sitten innoissaan ravaamaan kohti Jennaa. Liekki ei huomaa juurta ja kompastuu suureen juureen, joka kuuluu suurelle tammelle vieressä. Liekki kiljaisee hevos kiljaisun, hoitajat huokailevat, Jenna on kauhuissaan!
Liekki seisoo surkeana karsinassaan. - Ei mitään vakavaa. Pari naarmua, ei muuta. Liekki saataa olla väsynyt, annoin sille kipulääkettä jalkaan. Sen verran pahasti kaatu, eläinlääkäri sanoo, nostaa laukkunsa ja hyvästelee Jennan. - Hei hei! Saara huutelee viellä perään. Jenna katselee oria, joka on karsinassaan menny makuulle. - Miten sille oikeen kävi? Sophie kysyy Jennalta, joka on hiljaa. - Ei huonosti. Pari naarmua ja kiua jaloissa. Huomenna kuulemma näyttää jo paremmalta, Saara sanoo ja hätää tyttöjä samalla pois, että ori saa olla rauhassa.
- Kauheesa oikeesti! Eka hepat ja kaikki karkaa ja sitten viellä tää Liekki juttu.. Sanon ja harjailen Jaskaa kaikessa rauhassa. Kata hymähää ja juo pillimehuaan. - Onneks sain Blackien niin nopeesti kiinni. Ekojen jokossa.. - Niin, huomaa että Blackie pitää susta enemmän, kun juosta vapaana ja teä kaikkee! Huomautan ja tyttö virnistää.- Sain Jaskan aika helposti kiinni, mutta kokeilihan se mua vähän, sanon ja taputan ruunaa sitten kaulalle. - Asista sikseen! Mennään jo, Jennalla on taas jotain asiaa. Kello lähetyy kuutta. Heitän harjan pakkiin ja lähdemme kovaa vauhtia oleskelu huoneeseen, jossa ennätämme varata selkänojalta paikat.
- Ja kun tämä Liekki homma sattui juuri tänään, emme tee mitään erikoista. Vain kaikkien parhaaksi. Jenna ilmoitaa ja kaikki kivat haaveet musertuu. - Älkää kuitenkaan unohtako, että huomiseksi on jotain, josta pidätte varmasti, ja joka korvaa tämänkin menetyksen!
Fiona ja Jaska 5hm <3
|
|
Fiona
Peruskäyttäjä
Kuva (c) JennaL
Posts: 167
|
Post by Fiona on Sept 3, 2009 14:37:26 GMT 2
~Suuren menetyksen korvike 3.9.09 ~
- Tänään! Tänäääään! Suunnilleen kiljumme ja hypimme oleskeluhuoneessa niin, että lattia natisee. - JÄRJESTYSS! Jenna huutaa. Hän tulee ovesta sisään ja katsoo meitä kaikkia kummissaan. - Mitä oikeen kiljutte ja hypitte täällä, kuin olisitte jotain kaneja? - Kanit on söpöjä! Shinqua kommentoi ja vaikenee muitten mulkaisuista. - Ei me mitään erikoista. Iloitaan vaan.. Sophie sanoo ja piirtää varpaillaan lattiaan ympyrää. - Ahaa.. Mutta nyt kaikki hiljaa. On mulla ihan asiaakin! Jenna näyttää jo paljon pirteämmältä. - Tänään lupasin siis korvata eilen tapahtuneet vauriot. Ette tai emme päässeet viettämään mukavaa päivää, mutta tästä te pidätte viellä enemmän. Tulkaa siis kello 16.00 tallin etupihalle!
- Viellä viisi minuuttia! Josefiina hihkaisee ja hymyilee salaperäisesti. - Jossu liittyy varmaan yllätykseen paljon.. kuiskaan Nanalle, joka seisoskelee, minun, Katan ja Shinquan kanssa karsinoiden vieressä. - TASAN! KAIKKI PIHALLE! Nana huutaa ja kohta talli on tyhjä. Kaikki seisoskelevat pihalla. Kauempaa kuluu auton ääntä, mutta ei muuta. - Hei, eiks toi auton ääni tuu kokoajan lähemmäs? Kysyn ja saan muut pohtimaan mitä autossa voisi olla. - Siel on varmaan, joku julkkis!? - Monty Roberts! Auto saapuu pihaan ja kaikkien yllätykseksi auto vetää perässään traileria. - Eikä! Uus hevonen! Tää kyllä iloistaa meijän päivää! - Ja ei mikään tavallinen hevonen, Jenna sanoo ja astuu autosta. - Nimittäin.. Jenna avaa pienen sivu oven ja hevosen pää kurkistaa ulos. - Nimittäin Seppeleestä tuttu, Jossun vanha hevonen Llyud Artania! - Eikä! Tänne se siis muutti. Ihanaaaa <3 Luna kommentoi. Iso ruuna talutetaan alas ramppia pitkin ja se hirnahtaa tervehdyksen tarhoissa ja tallissa oleville hevosille. Kohta se saakin mojovat tervehdykset.
Luy ruokailee rauhassa omassa uudessa karsinassaan. - Ei voi oikeesti olla totta! Luy on ollu yks mun suosikeista koko ajan ja nyt se on täällä. Lähempänä kuin koskaan! Luna sanoo. - Niin, en vois ittekkään uskoo, Shinqua vastaa. Kävelen itse Jaskan karsinalle, harjaan sen ja sanon sille heipat. Oli taas aika lähteä seuraavalle tallille hoitamaan seuraavaa hevosta.
Fiona ja Jaska 6hm
|
|
Maiss
Uusi
T?rkee poni <3
Posts: 48
|
Post by Maiss on Sept 21, 2009 17:01:08 GMT 2
Jaska ja Fiona 23.9
Katselin Fionaa joka kevensi Jaskan selässä. Sitten hän jäi istumaan alas ja nosti laukan. Jaskan laukka oli pehmeää ja reipasta, ja Fiona istui selässä kuin vanha tekijä, ja sehän hän perjaatteessa olikin. Olimme jo Fionan kanssa tottuneet toistemme läsnäoloon ja meistä oli oikeastaan tulleet ystävät, hyvät ystävät ja mikäs sen parempi kaveri olikaan kuin semmoinne joka rakasti samaa ponia kuin itse? Nojasin porttia vasten ja jatkoin Jaskan ja Fionan katsomista, se oli kyllä nätti näky; Fiona joka oli kasvopiirteiltään siro ja Jaska joka oli aika pieni sopivat hyvin yhteen. Ja kaiken lisäksi Fiona oli hyvä ratsastaja.
Autoin Fionaa ottamaan Jaskalta varusteet. Harjasimme ponin yhdessä ja puhelimme niitä näitä, muun muoassa poneista. Fiona kertoi minkälainen Jaska oli ollut kun hän aloitti sen hoitamisen kun taas minä kerroin enimmäisestä kerrasta kun ratsastin Jaskalla. Kun olimme valmiit menimme ulos putsaamaan varusteita, minä otin suitset kun taas Fiona sai urakakseen satulan. Niitä ei ollut putsattu vähään aikaan joten puunaus teki hyvää. Kohta seuraamme liittyi Sophie Mandin kamojen kanssa ja kertoi kaiken Mandista, me Fionan kanssa vain nauroimme Sophien jutuille, mm. juttu Mandin isosta pukista sai meidät nauramaan. Kohta puolin olimme valmiita ja veimme Jaskan suitset ja satulan varustehuoneeseen.
Nousin Jaskan selkään, Fionan seisoessa Jaskan vierellä. Jenna oli ehdottanut että Fiona juoksuttaisi Jaskaa, minä ponin selässä. - Onks jalustimet hyvät? Fiona kysyi. - Kyl niit bois pari reikää lyhentää, sanoin. Fiona lyhensi jalustimia. - No niin, alotetaan! Fiona sanoi. Ohjasin Jaskan kävelemään Fionan ympärille ympyrälle. Kävelimme ensin pari kierrosta pitkin ohjin. Sitten aloitimme tyeskentelyn taivutuksilla ja asetuksilla, sisää- ja ulospäin. Pari kertaa Jaska protestoi mutta päättäväiset pohkeet korjasi asian. - Ravia! Fiona sanoi ja annoin Jaskalle pohkeita. Poni siirtyi raviin ja aloin keventämään sen tahdissa. Fiona sanoi milloin asetan ja milloin taivutan. Vaihdoimme suuntaa ja teimme samoja taivutuksia ja asteuksia käynnissä ja ravissa. - Laukka! Fiona määräsi ja annoin Jaskalle laukka-avut. Istu sitten vaan syvällä! Jaska nosti reippaan laukan ja minä istui kyydissä myötäillen ponin liikkeitä. Fiona sanoi välillä että pitää hidastaa. - Prr, ravia...
Harjasimme Jaskan hyvin ratsastukseni jälkeen. Jaska sai lopuksi porkkanan jonka se söi nopeasti.
Maiss ja Jaska 6HM
|
|
Fiona
Peruskäyttäjä
Kuva (c) JennaL
Posts: 167
|
Post by Fiona on Nov 13, 2009 13:41:48 GMT 2
18.11.09 - Pitkäään aikaan ei olla nähty mutta nyt tulen useammin! <3 -
- JAASKAA! Jumalauta kun on pitkä aika siittä, kun viimeks sua kävin halailemassa! sanoin ponille ja halasin sitä piiiiiiitkään. Varpusuo oli ollut jo, ööhh aika kauan ''kuollut''. En tiedä lopettaako Jenna sen tarinan vai jatkaako talli, mutta itse ajattelin ainakin jatkaa Jaskan kanssa ja olin päättänyt, jos Varpusuo lopettaa haalin Jaskan itselleni jos mahdollista. Menetys olisi suuri ja tuska ei varmaan koskaan katoaisi! En suoraan sanottuna kestäisi. Nostin satulan orin selkään ja kiinnitin satulavyön. Otin sitten suitset ja suitsin ponin oppineesti. Ihme, muistin miten sekin tehdään!
Painan pohkeet Jaskan kylkiin ja ori lähtee ravaamaan pirteänä uraa pitkin. Se vaikuttaa kauhean normaalilta, vaikka onkin ollut erossa minusta ja Maissista. Maisskaan ei ole käynyt, mutta hyvä nyt kun edes minä! Jaska heiluttelee päätän ja pureskelee kuolainta hermostuneena. - Rauhassa nyt oripoika! Mennään tänään koulua niin muistelen miten suakin ratsastetaan, sanoin ja naurahdin. Tottakai muistin miten Jaskaa ratsastetaam, vaikka siittä on kyllä aika kauan... Jaska ei olisi halunnut kertakaikkiaan tehdä mitään näin tylsää. Se olisi halunnut laukata ja riehua ympäriinsä. Minä en olisi sellasta edes harkinnut, enkä antaisi edes toteutua. Jatkaisimme siis mukavassa ravissa, kouluratsastusta niin kauan, että järki menee.
Väistin Jaskaa oikealla, mutta jäärääpää menee vasemmalle! Mikä nyt neuvoksi? Ei muuta kuin Fionan salainen ase kehiin x D Käänsin Jaskan uudestaan keskihalkaisijalle ja otin raipan oikeaan käteen. Päätin että nyt väistetään vasemmalle! Painoin oikean puolen pohkeeni Jaskan kylkeen ja raipan pehvalle. Käänsin vasemmalla, mutta pidin oikealla ohjalla orin pään ja kaulan suorassa. Painoni siirsin vasemmalla puolelle. Vaikuttaa hirvittävän normaalilta, mutta kyllä se Jaska vasemmalle väistää. Jos tämä ei ole unta, niin totista totta tää ainakin on. Muuta ei sitten voi jos ei tottele, pikku poni. Katsoin toisella puolella ratsastavaa Jennaa ja mietin mitä hän tykkää ratsastaa Sorella tälläisen ihme parin kanssa samaan aikaan.
Jaska toimi väistöjen jälkeen ihmeen hyvin. Teimme sen sun tätä ja nyt olisi laukkojen aika! Annoin ravaavalle Jaskalle laukkapohkeen ja ori hypähti keinuvaan laukkaan. Annoin sille hiukan ohjaa ja istuin syvemmälle satulaan. Jaska laukkasi kuin viimeistä päivää. Vaikka olimme maneesissa tunsin viiman kasvoillani. Ori halusi selvästi kiihdyttää ja annoin sille lisää ohjaa. Vauhti kiihtyi ja nousin jalustimien varmaan seisomaan, niin sanotusti. Jaskassa ei ollut mitään moittimista, mutta nyt minussa oli. Ihme koikkelehtimista siellä jalustimien varassa!
Harjailin Jaskaa viimein sen karsinassa. Saara oli antanut minulle käskyn viedä ori sitten tarhailemaan, kun lopettaisin. Heitin kovan harjan harjaämpäriin, jossa luki Jaska. Hain kevyen toppaloimen loimivarastosta ja heitin sen Jaskan selkään. Kiinnitin etusoljet ja mahan alla olevat. Sitten takana ristiin jalkojen välistä olevat lenkit. Loimen pitäisi nyt varmasti pysyä riehuvan herran päällä. Kiinnitin riimunnarun riimuun ja lähdin kohti oritarhaa. Liekki leikki oritarhassa innoissaan, mutta viellä innoissaan, kun laskin Jaskan sen mukaan. Katselin molempia hetken aitaan nojaillen ja lähdin sitten siivoamaan Jaskan karsinaa.
7hm
|
|
Fiona
Peruskäyttäjä
Kuva (c) JennaL
Posts: 167
|
Post by Fiona on Nov 19, 2009 15:36:28 GMT 2
19.11.09 - Jaska leikkisällä päällä - 8hm
|
|