Rallan hoitopäiväkirja

[Sophie]

Rallati EST
aka Ralla



Rallan omistaa Sophie.
Hoitajaa ei vielä ole eikä vielä haetakaan.

[Sophie]

There she comes! ~ 25. marraskuuta vuonna 2009

Ralla. Metelöi traikussaan ja odotti pääsevänsä lumitihkusateeseen riehumaan. Sen musta-valkoinen fleeceloimi suojaisi sitä niin pelottavilta, valkoisilta hiutaleilta, joita satoi Varpusuon maahan.
Hyppäsin pelkääjän paikalta pois autosta ja laskin rampin alas trailerin perältä. Laitoin Rallan riimuihin narkin ja peruutin tuon mustan hevosen pois traikusta, josta se niin innolla lähti lumisateeseen. Sain oikeasti taistella pitääkseni innokkaan kuusivuotiaan aisoissa. Se ei tunnistanut paikkaa, Ronetén entistä pihamaata, nykyistä Varpusuon lumikasoilla koristeltua tallipihaa. Se oli ennen asunut minun tietojeni mukaan vain jo aikoja vanhassa Jokirannassa, Yuffin entisessä tallissa.
Rallan piti tulla Jennan kanssa tänne Varpusuohon, mutta kun Jenna luopui omistajuudestaan, ehdotti tuo kyseinen henkilö J jos tahtoisin ostaa juuri nyt käsissäni pomppivan mustan eestikin. Olin jo kuukausia ennen kysellyt Rallasta, oliko se myyty eteenpäin vai missä tamma asuisi, ja pyysin Jennaa ilmoittamaan, jos Ralla menisi myyntiin. Jenna ilmoitti Rallan olevan vähän hakuteillä tulevaisuutensa kanssa, ja sai päähänsä muuttaa tamman tänne Varpusuohon. Ja kuten jo edellä mainitsinkin, omistajuudestaan luovuttuaan Ralla lähti kuitenkin minulle heti, kun Jenna vain ehdotti asiaa.

Seistyämme hetken lumisateessa talutin Rallan sen karsinaan, missä sitä odotti jo tervetulias-heinät. Jenna roikkui myös karsinan ovessa ja tämän suu levisi hymyyn nähdessään meidät.
" Te tulitte ", tämä hymyili minun pysäyttäessä hevoseni. Jälleen minulla oli homa hevonen tämän katon alla - viimeksi tosin katon alla olevaa paikkaa sanottiin Ronetéksi ja minulla oli kaksi hevosta, Makke ja Choco. Chocokaan ei enää ollut omistuksessani, mutta Makke kisasi edelleen hyvin esteitä.
Laitoin Rallan karsinaansa kuunnellen Jennan puheita. Olin yli-kiitollinen tälle, sillä hän oli puhunut Saaralle jos saisin eestikkini tänne ja ylipäätänsä antoi koko ponin minulle.
Ottaessani kuljetussuojia pois Rallan jaloista, tamma esitti taas jotain pomoa ja teki sitten niin kaikkensa saadakseen minut pois karsinasta. En kuitenkaan jaksanut ärsyyntyä tamman toimista, vaan poistin suojat. Avuliaana Jenna kävi viemässä suojat satulahuoneeseen, minne tulisi vielä tämän illan aikana Rallan satula ja suitset.

Rallan syödessä minä harjasin nopeasti itsepäisen mustan merkkirikkaan hevoseni, joka kuitenkin hetken päästä tyytyi vain syömään heiniään eikä kiusaamaan.
Harjattuani Rallan jätin sen syömään iltaruokiaan rauhassa ja lähdin hakemaan sen tavaroita pihalla odottavasta trailerista ja farmarista.

Sophie ja Ralla

tervetuloa vaan Varpusuohon! tästä se teidänkin yhteinen taival lähtee. kivaa kuvailua ja Ralla näyttää edelleen olevan ihan oma itsensä tuun varmasti pyöriin jatkossa tän hassun neitosen ja sun seurassa! - annej

[Sophie]

Yhteishoito ~ MRO-tiimille 26.11.2009

Hahhah! MRO-tiimi tulee taas! En voinut olla nauramatta, kun olin keksinyt tuon koko moro-tiimin. Mandi, Ralla, Onni = MRO. Sitten kun Onni vieroitetaan, ei enää ole MRO-tiimiä, silloin on vain MR-tiimi eli mister-tiimi! Miten se voi olla mister-tiimi, kun silloin ei ollut tiimissä yhtäkään mies-/oripuolista? No, se jää salaisuudeksi - jopa minulle.

Juttelimme Jokerin kanssa kaikesta maan ja taivaan välillä. Nyt kuitenkin puhuimme Varpusuon hevosista, hoitsuistamme ja minä yltiörakkaasta Rallastani, joka pitäisi tänään ratsuttaa ja Mandi ja Onnikin pitäisi hoitaa.
" Mun täytyy kysyä Saaralta yhtä juttua ", Jokeri kertoi.
" Niin mitä? " vastasin kysymyksellä.
" Pitäis kysyä jos voisin hoitaa Nataa ", punapää vastasi.
" Entä sun Prince? " väänsin.
" No täytyy kattoo... ", tämä hymähti.

Päähäni tuli mieleen neljä päivää sitten kuollut Välkky ja sen varsa Onni, joka minulla oli nyt hoidettavana.
" Mun pitää mennä kattoo Mandii ja Onnii ", sanoin sitten ja vastausta odottamatta hyppelin portaat alas.
" Mandii ", kutsuin suomenhevosta hiljaa. Sen pää kurkisti karsinasta ulos ja sen viereltä pääsi varsamainen hirnahdus. Avasin karsinan oven ollessani karsinan edessä ja annoin Mandin haistella kättäni. Pikkuvarsa-Onni tökkäisi kättäni vailla rapsutuksia.
" Heippa Onni ", sanoin vähän värisevällä äänellä. Olin jo suurinpiirtein tottunut uuteen varsaan josta en ollut tiennyt yhtään mitään. Rapsuttelin kumpaakin pienen hetken. Harjasin Mandin nopeasti kuntoon ja totuttelin tuota pikkuista Onnea ihmisiin silittämällä sitä ja koskettamalla sitä harjallakin.

Jätin suomenhevoset syömään, kun näin Saaran tulevan heinäkärryjen kanssa jakamaan hevosille ruokaa.
" Voisiks sä laittaa Rallan ruuat sit vaikka ulos sinne sen omaan tarhaan, ku käyn sen nyt ratsastamassa? " kysyin tallin omistajalta.
" Eiköhän se käy ", Saara hymyili. Nyökkäsin vielä kiitokseksi ja kävelin tallin perälle, Rallan karsinalle, eli numerolle 7. Ralla pärskähti kovaan ääneen.
Missä mun ruuat on? se näytti miettivän ja sai minut hymyilemään.
" Sun ruuat tulee tarhalle, eka me käydään vähä kouluilemassa ", hymyilin tuolla mustalle hevoselle, jonka valkoinen turpa kutitti minua, kun menin ottamaan musta-valkoista loimea siltä pois. Ralla astui varpailleni saaden minut ärsyyntymään.
" Anteeks vaan neiti Rallati! Sä saisit olla onnellinen, et sä oot hyvässä kodissa ja jumalauta susta huolehditaan! " muistutin mustaa pukkinappulaa. Se luimisti vähän korviaan, mutta huokaisi syvään ja painoi päänsä alas.

Otettuani loimen pois Rallalta harjasin sen nopeasti ja putsasin kaviot. Rallalla oli huomattavasti pienemmät kaviot kuin Mandilla, ja se piti niitä itse paremmin ylhäällä kuin tälläkin hetkellä karsinassaan muikisteleva rautias tähdenaiheen omaava sijaisäiti Mandi.
Hain satulahuoneesta satulan ja suitset Rallalle. Takaisin tullessani tamma luimistelikin jo ilkeän näköisesti.
" Älä jaksa ", huokaisin ärsyyntyneenä. Jätin satulan lattialle, avasin Rallan karsinan oven ja lähestyin tätä suitsien kanssa.
Laitoin ohjat kaulalle, otin tamman päästä kiinni ja tarjosin kuolaimia. Kutittelunkaan jälkeen ei meinannut nuoren hevosen suu aueta, mutta lopulta, juuri kun olin luovuttamassa, sen suu aukesi. Sujautin nopeasti niskahihnan sen korvien taakse ja laitoin hihnat kiinni. Sen jälkeen vuorossa oli satula, ja ainut ongelma oli satulavyön kiristäminen.

* * *

Kentällä Rallan selässä säädin jalustimet pitkiksi. Annoin Rallan kulkea pitkin ohjin eteenpäin. Muutaman kierroksen jälkeen otin ohjat käteen ja vaihdoin heti ensi alkuun suunnan.
Otimme temmonvaihteluja käynnissä, joista Ralla ei oikein tykännyt. Se meinasi hirveän helpolla mennä raviin ja pysähtyä täysin. Se alkoi kuitenkin hakeutua muotoon hyvässä vaiheessa, kun otimme myöhemmin pohkeenväistöjä ja avotaivutuksia. Aika hemmetinmoista koulutuuppausta heti toisena päivänä Varvussa.
Noin kymmenen minuutin alkulämpän jälkeen annoin hevoselleni ravipohkeet ja tämä lähti innostuneena ravaamaan. Kääntelin sitä volteille ja otin avotaivutusta myös ravissa. Ralla meni hyvin, pukitti muutaman kerran mutta pysyin sen selässä. Yhdessä tietyssä kulmassa se aina hätkähti jotain, mutta en jaksanut välittää vaan ratsastin sitä eteen.

* * *

Ravailun jälkeen vaihdoin suunnan käynnissä, annoin ponin kävellä hetken ja sitten valmistelin laukkaa. Aluksi tuli monen monta pukkia ja sivuhyppyä. Minulta lähti monesti jalustin jalasta, mutta kun laukka vihdoin nousi puhtaasti, kaikki oli kunnossa. Laukkasimme siihen suuntaan muutaman kierroksen, vaihdoimme suunnan ja laukkasimme jälleen. Tein laukan lisäyksiä, mitkä meni yllättävän hyvin Helppo B:n tasoiselta ponilta. Taputin sitä ja kiitokseksi vielä kärsivällisyydestä sain mojovan jättipukin, mistä lennähdin kaulalle. Huomatessaan minun roikkuvan kärsivän näköisesti kaulallansa, Ralla pysähtyi ja minä tiputtauduin alas mustan hevoseni kaulalta.
" Eiköhän tä riitä, jäähdytän viel sut ja sitten meet ulos. "

* * *

Ratsastettuani Rallan loppuun, loimitin sen sadeloimeen tallissa ja vein kamat pois. Talutin sen riimusta ja riimunnarusta ulos, missä sitä odotti herkullinen heinäannos. Minua odotti tosin vielä kaksi yltiölikaista karsinaa - missä toisessa oli toinenkin otus sotkemassa karsinaa vieläkin enemmän.
Tiimi MRO:n karsinat.

Sophie ja Ralla

[Sophie]

Laukka, hyppy, pomppu, koikka, loikka - pukki

Ratsastin Rallaa pohkeilla eteen kentällä ravissa. Jokeri katsoi kentän aidalla menoamme ja oli pystyttänyt muutaman 90 cm korkean esteen. Olimme vasta hetki sitten aloittaneet - muutamalla pukilla ja sivuloikalla.
Käänsin Rallan isolle voltille, valmistelin laukan ja tamma räjähti täysillä eteenpäin. Se heitti myös muutamat ilopukit mutta rauhoittui sitten. Ohjasin sen pystylle. Istun, istun, istun, istun, ylös. Juuri vähän ennen hyppyä nousin kevyeeseen istuntaan ja annoin mustan hevoseni ponnistaa tuon raitapuomin yli. Ralla hyppäsi esteen innoissaan ja jatkoi esteen jälkeen iloisena, kovasti laukaten.

Taputin sitä kaulalle ja käänsin okserille. Kaunis hevonen laukkasi sitä kohti, innosta puhkuen ja kevyesti ponnistaen. Lensimme kevyesti kahden puomin yli ja laskeutuminenkin oli hyvä.
Jokeri taputti iloisesti kentän vierellä. Siirsin Rallan raviin ja vaihdoimme suunnan.
" Se hyppäs hyvin ", Jokeri kertoi mielipiteensä ja nosti esteet metrin korkuisiksi. Nyökkäilin ja taivutin tammaani tähänkin suuntaan avotaivutuksin ja voltein. Ratsastin sitä muutaman kierroksen tähänkin suuntaan, ennen kuin nostin laukan ja ohjasin noille metrin korkuisille pystylle ja okserille. Tässä suunnassa okseri tuli ensin. Ralla hyppäsi sen hyvin ja kiihdytti kovaa pystylle. Kaukaa ponnistaen eestikki kuitenkin jätti ilmavaraa esteen ja vatsan väliin tiputtamatta edes laskeutuessa.

Taputin Rallaa laukassa. Laukkasimme yhden kierroksen, ennen kuin ohjasin sen uudestaan esteille. Tälläkin kertaa meni todella hyvin. Siirsin sen raviin ja vaihdoin vielä kerran suunnan. Rallan harmiksi päätin loppuajan vääntää koulua. Otimme temmonlisäyksiä ja pohkeenväistöjä ravissa, mikä ei sitten yhtään kiinnostanut Rallaa ja teki sen varsin kiukkuiseksi. Väistättäessäni sitä se pukitti ja ryöstäytyi laukkaan. Sain sen nopeasti takaisin tuntumalle, mutta sen jälkeen ei enää ollut mahdollisuutta tehdä kunnolla mitään kouluratsastukseen liittyvää, joten jatkoin ihan normaalisti ravaillen.

Siirsin Rallan käyntiin ja annoin sille pitkät ohjat. Tamma rapsutti heti päällään jalkaansa (tai toisin päin) ja pärskähteli. Se katseli vielä innoissaan esteitä ja teki kummallisia (mutta rauhallisia) loikkia sinne tänne.
Käveltyämme aikamme käänsin Rallan kaartoon ja nousin selästä. Nostin jalustimet ylös ja löysäsin satulavyötä. Jokeri jäi korjaamaan esteitä pois.

" Mitä kulta ajattelisit, jos ottaisin sulle hoitajan? " kysyin tammalta hiljaa, kun otin siltä tallissa suitsia ja satulaa pois. Katsoin, kuinka Ralla hakeutui vesiautomaatille ja painoi turvallaan vettä, jotta voisi juoda.
En saanut siltä vastausta, vaikka kuinka odotin.

Sophie ja Ralla

[Sophie]

Pimeää, mustaa
Juh, tein tollai kivasti ton Rallan.

TÄSSÄ

S&R

[Sophie]

Ich liebe dich

" Hei hani ", sanoin muka surullisena Rallan yrittäessä syödä pipoani. Harjasin mustaa tammaa karsinassa tylsistyneenä ja varsin ärtyneenä. Olin osallistunut Rallan kanssa estekisoihin, mutta yllätys - kisojen järjestäjä oli unohtanut lisätä minut ja Rallan listaan! Tai "unohtanut" ja "unohtanut", mistäs minä sen tiesin, mutta tahalliselta se vaikutti.
Putsasin eestikin kavioita, kun kuulin iloisen hihkaisun, joka kuulosti epäilyttävästi Jennalta. Ehdin nopeasti ajatella vain sanat 'voi ei', minkä jälkeen putsasin kavion loppuun ja nousin tervehtimään Jennaa.
" Moih ", hymyilin huokaisten.
" Moikkaa! Rallalla näyttää menevän hyvin, vaikos? " Rallan ex-omistaja hymyili.
" No oon vähän joutunu tekee kaikkee tässä niin en oo päässy pitkiin aikoihin Ralluskaa moikkaamaan, mut eiköhän Ralli ihan hyvin voi ", kerroin.
" Ralli? "
" No etanako sitten? "
" Ai jaa joo. Mut sä vaikutat jotenkin - hmm - ärtyneeltä? " Jenna uteli. Huokaisin syvään ja aloitin kertomaan.
" Niin noh, eipä tässä muuta kun ei vain kisoihin päästy, kun järjestäjä unohti meidät lisätä listaan. Tai en tiedä oliko se tahallista vai vahinko, enpä tiedä eikä yhtään kiinnosta, seuraavaksi jos samalla tallilla käy uudestaan niin, ettei minua lisätä, mä saakeli sit vaan häivyn ", kerroin ärtyneenä. Ralla muistutti olemassaolostaan vetämällä hupparini hupusta lujaa.
" No anteeks kulta ", huokaisin sitten mustalle tammalleni, jonka kiillotin loppuun.
" Missä tallissa? " Jenna kysyi.
" Äh, ihan sama, en jaksa alkaa levittämään jotain vitun juorua siitä tallista, voihan se olla täysin silkka vahinko ", kerroin.
" No joo. Mut hei ethän vie sitä enää ulos tai mitään, kello on jo aika paljon? " Jenna vielä pyysi.
" No en kai mä nyt enää tähän aikaan! " naurahdin. Jenna lähti tyytyväisenä pois ja minä jäin kökkimään vielä Rallan karsinalle.

" Me oltais hyvin selvitty niistä kisoista ", huoahdin rapsutellessani kengistäni paskaa pois kaviokoukulla. Istuin Rallan karsinan lattialla tamman aina silloin tällöin nuuhkaistessa pipoani, joka oli huonosti päässäni. Pimeä alkoi levitä ikkunoista jo sisällekin, ja huomenna olisi koulua, mutta anyways, minä olen täällä piste.
Kännykkäni alkoi soida. Kaivoin sen turhautuneena taskustani. Ralla ihmetteli pirinää, mutta tyytyi pian vain syömään iltaruokiaan.
" Niin ", aloitin yliväsyneesti.
" Sun pitäis tulla kotiinkin vielä tänään! " kuului äkäinen ääni. Suljin puhelun pienestä napin painalluksesta ja lähdin sitten karsinasta.
" Öitä hani ", kuiskasin mustalle tammalle.

Lähdin käppäilemään kohti Mandin ja Onnin karsinaa ja sitten bussipysäkille.

S&R ♥

[Wikke]

Wikke ja Rallati, ensimmäinen hoitokerta (:
Pahoittelen vähän huononpuoleista kuvaa, panostin kyllä (noin tunti kesti tekemisessä) vaikka ei ehkä ihan siltä näytäkkään 8--|

[Sophie]

Tuohan on kiva kuva :---) Ei ainakaan näytä miltään parin viivan tikkuhevoselta.
Pitäis itekin jaksaa hoitaa jossain vaiheessa, mut kuten tuolla yhessä topassa sanoinkin, kolme päivää tallilla alkaa tuoda mulle jo elämän, en enää ehdi/jaksa olla tietokoneella; ihanaa löytää elämä<3

[Wikke]

Ralliralla!


» Rallaaa! Huutelimme molemmat laitumen päästä mustaa hevosta. Ralla oli laitettu laitumelle kun tarhoihin ei ollut mahtunut joten minulla ja Sophiella oli kova homma saada tamma talliin.
» Mikä sotasuunnitelma? Kysyin.
» Vaikka silleen että mennään molemmat laitumen viertä ja Kävellään aika lähelle Rallaa ja se tuskin pääsee meidän välistä, Sophie naurahti.
Aloimme toteuttaa suunnitelmaa, lyhyisiin saappaihini meni lunta joka sai minut hitaammaksi. Sophie taas kaatuili koko ajan koska hänen puolellaan oli kovasti suuria kiviä.
Katsoin vähän matkan päähän kohti mustaa eestinhevosta. Sophie oli myös pysähtynyt.
Ralla tajusi aikeemme ja lähti laukkaamaan.
Sophie juoksi heti Rallan viereen ja sai napatuksi tamman kiinni.
» Woow, sehän näytti helpolta ainakin sulla, sain sanotuksi ihmettelyäni.
» Ei olis onnistunut ilman sun apua! Sophie jatkoi.
» Mitä aiot tänään tehdä Rallan kanssa? Kysyin.
» Paremminkin mitä ME aiomme tehdä tänään Rallan kanssa! Sophie Korjasi.
» Niin voitais vaikka mennä maastolenkille, mä voin tulla Mandin kanssa ja jos sä vaan Rallan selkään uskaltaudut niin hyvä.. Sophie jatkoi.
» Ihanko tosi? Uskallatko sä päästää mut Rallan selkään? Naurahdin.
» Kai sitä uskaltais, verrytellään eka ne maneesissa niin voi olla että Ralla suostuu suakin tottelemaan.

Sophie talutti hevostaan edessäni ja minä kuljin Rallan lautasten kohdalla.
Tallissa Ralla melkein astui Sophien varpaitten päälle lähtiessään raviin, heinien syytä koko juttu, naurahdin mielessäni.
Sophie lukitsi Rallan

JATKUU

[Sophie]

Moi

Kävin moikkaamassa tänään Mandia ja Onnia, jotka olin jättänyt pitkäksi ajaksi "heitteille". Tosin en ollut ainoa, sillä itseäni puolustan.
Mandi vaikutti vähän väsähtäneeltä ja Onni myös, joten päätin viedä ne ulos virkistymään pakkassäästä. Karsina oli huippulikainen, joten heti hepat ulos vietyäni hain kotsut ja talikon.
Putsasin karsinaa tosi kauan, vajaan tunnin. No, omapahan oli vikani, mutta tälläkään hetkellä ei näkynyt ketään Varpusuossa.

KArsinan putsattuani menin katsomaan hevosia tarhoille. Rallakin oli ulkona ja oli iloinen nähdessään minut. Voisin hoitaa oman eestikkini samalla, mutta ensin halusin katsoa suomenhevosten kunnon.
Menin tarhaan ja tarkistin Onnin voinnin. Varsa oli piristynyt pakkassäästä ja oli todella virkeä. Onni ei vaikuttanut ollenkaan sairaalta.
Mandikin voi ihan hyvin, oli kylläkin pulskassa kunnossa, muttei vaikuttanut sisäisesti tai ulkoisesti sairaalta.

Suokkien jälkeen kävin morjestamassa Rallaa. Hain sen sisälle ja harjasin. Päätin mennä myös vähän juoksuttamaan tammaa, sillä se oli todellakin läski - vaikka kuinka ilkeältä se kuulostaakin.

* * *

Ralla oli joussut hyvin ja olin siitä tyytyväinen. Hoidin sen tallissa ja jätin sinne syömään. Hain myös kaikki muut hevoset sisälle ja lähdin sitten itse.

Sophie ja hepat[/font]

[Sophie]

I didn't never know that you're dead, but now I know it

Ralla ei varmaan enää muistaisi minua. Ärsytti ja oksetti tulla taas Varpusuohon. En tiedä miksi juuri nuo tunteet, mutta se, että näkisin mustan tammani taas heikensi oloani, koska tiesin, että se oli jo liian kauan odottanut minun tulevan, ja nyt kun tulin, sen usko olisi varmasti jo lähtenyt.

Varpusuo oli todellakin kuollut, mutta en antaisi poninikin kuolla, joten kävelin määrätietoisesti Rallan karsinalle. Tamma yllätyksekseni hörähti kovaan ääneen minut nähtyäni.
" Dääm, muistat mut vielä! " ihmettelin ja avasin heti karsinan oven. Rapsuttelin tammaani korvan takaa ja silittelin sitä.
" On sun kaljamahas vähän päässy jo kasvamaan, mutta juoksutetaan sut tänään nii saat taas liikuntaa ", jatkoin. Ralla nyökytteli päätään ja minä hymyilin.

Harjasin Rallaa rauhassa nauttien joka hetkesti ponini kanssa. Ralla ei ilmeisesti jaksanut pelleillä, sillä se ei kertaakaan tehnyt mitään ihmeellistä. Ehkä se säästi temppuilut juoksutukseen?
Hain sitten Rallan suitset ja juoksutusliinan. Sain hetken säädön jälkeen Rallalle suitset. Kiinnitin sitten juoksutusliinan kuolaimiin, ja lähdin taluttamaan sitä kentälle.

Kello ei ollut paljoa, jotain kahden maissa, joten olin ainut tallilla.
Annoin Rallan kävellä rauhassa, vaikka tamma jännittikin tuulta ja muutenkin oli kovin jännityksenalainen. Pyysin sen raviin ja parin minuutin jälkeen laukkaan, jolloin Ralla päästi kaiken energiansa irti ja sain todellakin pitää liinasta kiinni, etten päästäisi irti tai lentäisi ponin perässä.
Kun sain Rallan ravin kautta käyntiin, vaihdoin suunnan ja annoin tamman ravata. Vähän ajan päästä käskin sen laukkaan ja Ralla päästeli ihania pierupukkeja, mutta ainakin sai liikuntaa. Annoin sen vielä juosta ravissa ja sitten siirsin sen käyntiin ja lähdin taluttamaan sitä maastoon.

~ Sophie ja Ralla.