Post by Jenna on Sept 27, 2009 19:14:45 GMT 2
Kylmien syyspäivien piristeeksi olemme päättäneet järjestää Varpusuossa syysjuhlat! Merkitkää kalentereihinne perjantai 9.10., sillä näitä kekkereitä ei kannata missata. Ohjelmassa on kaikkea mukavaa ja jännittävää, kuten yhteinen kokoontuminen iltanuotion ääreen kummitusjuttuja kertomaan. Myöskään hevoset eivät jää paitsi juhlinnasta, vaan nekin pääsevät mukaan.
KLO | Ohjelma |
15:45 | Kokoontuminen päärakennuksessa - Je |
16:00 | Kärryajelu Vikillä ja Liekillä - S |
[tr][td]16:30[/td][td]Talkootöitä, mm. haravointia - Je[/td][/size][/tr]
[tr][td]17:30[/td][td]Talliin -> hevoset ratsastuskuntoon - Jo[/td][/size][/tr]
[tr][td]18:00[/td][td]Jokerin järjestämä yllätys - Jo[/td][/size][/tr]
[tr][td]18:30[/td][td]Ratsastus ilta-aurinkoon Saaran ja Jennan johdolla - S[/td][/size][/tr]
[tr][td]19:30[/td][td]Päärakennukseen -> Erilaisia leikkejä - Je[/td][/size][/tr]
[tr][td]20:30[/td][td]Suunnistusrata arvotuissa pareissa - Je[/td][/size][/tr]
[tr][td]21:30[/td][td]Grillausta, vaahtokarkkien paistoa, kuumaa kaakaota, lauleskelua ja kummitusjuttuja yhteisesti iltanuotion ääressä - S[/td][/size][/tr]
[tr][td]24:00[/td][td]Juhlapaikka sulkeutuu ja rajuimmatkin bailaajat ajetaan kotia kohti[/td][/size][/tr]
[/table]
maksuista:
jokainen osallistuja maksaa 2 maksua (tarinat, kuvat ja sarjakuvat käy).
Kaikki ovat tervetulleita illanviettoon! Osallistumiset ja hevostoiveet tähän [/center]
K e h y s t a r i n a
(kokoontuminen, jenna):
- Joko kaikki on täällä? Kysäisen porukalta, joka on kokoontunut minun ja Saaran ympärille.
Maiss ja Catu naureskelevat naamaansa vääntävälle Wikelle. Pian hekin ryhdistäyvät ja rupeavat pälyilemään ympärilleen. Aloitan laskemaan paikallaolijat, mutta hetken kuluttua Siiri tokaisee eturivistä:
- Jep, kaikki paikalla!
Yleisen hälinän rauhoituttua kerron heille tapahtumien kulusta ja huomautan vielä käyttäytymisestä.
- Pirskeet loppuu sit viimestään tasan kahdeltatoista keskiyöllä, enkä halua löytää ketään sokerihumalaan sammuneena heinäkasasta.. Onko selvä?
Jotkut tytöistä kikattavat huomiolleni ja Kata leikkii olevansa kännissä. Fiona ja Jasu pakenevat hiukan kauemmaksi örveltäjästä. Rauhoittelemme Saaran kanssa innostuneita tyttöjä.
- Seuraavaks on sit vuorossa kärryajelua..
Ilmaan kajahtaa iloisia huudahduksia ja porukka lähtee hajaantuneena kohti tallia.
(kärryajelu, saara):
Kun kaikki olivat viimein yhdessä nipussa, lähdimme valjastamaan poneja.
- Okei, olemme hieman jäljessä aikataulusta... Joten Viki ja Liekki äkkiä kuntoon, huutelin tallissa säntäileville tytöille. - Ettei mee arvokasta haravointiaikaa hukkaan, livautin suupielestäni Jennalle, joka nyökkäili ymmärtäväisesti.
Aikaa ajelulle oli vain puolisen tuntia, joten teimme niin, että kaikki ajamisen joten kuten hallitsevat ottivat parikseen kokemattomamman ajurin. Jokainen pääsi silti ohjaksiin, ja hymy oli herkässä itse kullakin kun hummat innostuivat kisailemaan nopeudesta. Lopulta kaikki olivat päässeet kärryjen kyytiin. Tyttöjen nauraessa ja puhellessa kuulutin:
- Okei, nyt tehdään niin että joku tulee mun kanssa hoitamaan nää kopukat pois. Lopuille Jenna jakaa työtehtävät. Ja työn jälkeen on luvassa hupia, eli Jokerin yllätys... mutta nyt hommiin!
(talkoot, jenna):
- Menkää mun kertomiin pareihin, niin kerron sit miten orjuutan teitä, virnistelen ilkikurisesti ravihuuman jälkeen uupuneille tytöille - Joko te väsyitte, iltahan on vasta nuori!
Porukasta kuuluu aluksi vaikerrusta, jonka jälkeen reippaita, kieltäviä vastauksia.
- Iina ja Sophie menee siivoamaan ponitarha 1, pihatto 1, metsätarha 1 ja 2. Leirimökkien siistiminen ja pihan edustan haravointi menee Sonelle ja Karolle. Wikke, Migdi. Te haravoitte kaikki polut ja parkkipaikan. Siiri ja Catu siivoaa heppatarha 1 ja 2, ponitarha 2 ja varsalaitumen. Pihatto 2, heppatarha 3, oritarhan ja tarhojen edustan siivoaa Kata sekä Jossu. Voisko Maiss ja Brenna kuskata kentältä + maneesista lannat kottikärryillä lantalaan? Sen jälkeen rantasaunan kuuraus, pääsette Hiekkäjärvelle Tommin kyydissä. Miekkonen laittaa siellä rannan talvikuntoon. Ja koska päärakennuksen siivous on melko iso urakka, niin Jasu, Fiona ja Jokeri menee tehokolmikkona sinne. Kysyttävää? Kysykää nyt jos jokin asia askarruttaa. Mikäli kaikki on selvää, voitte lähteä hommiin! Tehkää sit kaikki reippaasti, niin ette myöhästy Jokerin yllätyksestä. Jos saadaan kaikki aikasin valmiiks, voin tarjota siistityssä päärakennuksessa mehua työläisille!
Hommat saatiin hoidettua aikataulussa, ja ahkerat tytöt saivat kulauttaa kuiviin kurkkuihinsa mehua. Jokainen sai kehuja reippaasta ja iloisesta työnteosta. Te teittekin työstä mukavaa puuhaa! Täytettyään vatsansa mehulla ja parilla keksillä, tytöt suuntasivat talliin hoitamaan ratsunsa kuntoon seuraavaa ohjelmanumeroa varten.
(jokerin yllätys, seuraavassa viestissä)
(ratsastus ilta-aurinkoon, saara):
Ravasin jonon kärkeen Hennalla ja kailotin taaksepäin:
- Kävellään hetki rankan laukkapätkän jälkeen. Toivottavasti jokaisen takalisto kestää vielä kolmisen varttia!
Aurinko oli jo painumassa mailleen. Ravailimme koivujen muodostamaa kujaa, ja värikkäät lehdet kahisivat hevosten jaloissa. Nostimme laukan metsän reunasta, ja laukkasimme erään mäen ylös.
- Nojatkaa eteenpäin, kiljuin taaksepäin. Itse pysyin Hennan keinuvassa laukassa helposti mukana, mutta olin hieman huolissani etenkin takapenkkiläisten tasapainoista. Kaikki pysyivät kuitenkin hienosti selässä. Olimme päässeet mäen päälle, ja hidastimme käyntiin. Letkamme kiipesi mäen korkeimmalle kohdalle ja pysähtyi sitten.
- Ihana näköala, ihastelivat tytöt nähdessään ilta-auringon värjäämän taivaan puiden yllä.
- Pimeä laskeutuu ihan pian, havahduin Hennan selästä. Teimme u-käännöksen ja lähdimme rauhallisessa ravissa kohti Varpusuota. Olisimme hyvissä ajoin tallilla, ja ehtisimme hoitaa hevoset pois ennen seuraavaa ohjelmanumeroa, eli Jennan järjestämiä seuraleikkejä.
(leikkejä päärakennuksessa, jenna):
Ilta-auringosta huumaantuneet ratsastajat laahustavat tallista kohti päärakennusta. He riisuvat kenkänsä eteiseen ja lysähtävät varaamilleen istumapaikoille. Kun viimeinenkin oli tullut sisälle, käskin tytöt siirtämään tuolit rinkiin.
- Ensimmäisen leikin nimi on rakastan sinua. Onko joku menny?
Ringistä kuului jotain mutinaa.
- Joku tulee eka tähän keskelle, sitten se menee jonkun luokse. Sanoo: "Minä rakastan sinua, rakastatko sinä minua". Kaikin tavoin pitää saada toinen nauramaan. Toinen yrittää myös sanoa; "minäkin rakastan sinua, mutta juuri nyt en voi puhua sinulle". Kutittaa ei sit saa, koska jotkut on niin herkkiä että alkaa nauramaan siitä. Mä voin näyttää aluks esimerkin, sepustin nopeasti osallistujille.
Nousin tuoliltani ja kävelin keskelle. Valitsin kohteekseni Siirin. Istahdin bruneten syliin ja sivelin hänen hiuksia rakastuneena. Tytöt alkoivat hihittämään, ja Siiri meinasi alkaa nauramaan. Hymyilin leveästi ihastukselleni ja räpyttelin ripsiäni.
- Rakastatko sinä minua?
- Minä en rakasta sinua.. Tyttö repesi nauramaan omalle repliikilleen, jonka oli sanonut vahingossa. Muutkin pitelivät vatsojaan ja päärakennuksessa raikui iloinen kikatus.
Palasin paikalleni virnistellen ja osoitin Brennaa.
Pian lopettelimme tämän leikin, ja aika moni pystyi pidättelemään nauruansa - osa taas ei.
Olimme juuri aloittamassa silmämurhaajaa, kunnes ringistämme puuttunut Saara pölähtää päärakennuksen ovesta rymisten.
- Kaikki ulos ja äkkiä! Nainen kajauttaa huudon ilmoille ja porukasta ilmenee kysyviä katseita. Jokeri ja Sophie kärjessä ryntäävät talon ovesta kuistille.
- Vaaauuu! Kuuluu innostuneita huutoja, puoliksi hölkäten kurkistan tyttöjoukon takaa ulos.
- Lunta! Catu kirkaisee ja alkaa tunkemaan kenkiä jalkaan. Muutkin seuraavat esimerkkiä ja lähtevät lumisateeseen riemuitsemaan.
(suunnistusrata, jenna):
blabla
(iltanuotio, saara):
Suunnistuksen jälkeen lähdemme yhdessä kävelemään kohti leiriaittoja. Lumisade on lakannut ja maassa on sentin tai parin paksuinen kerros lunta. Iina ja Wikke kirmaavat rynkyttämään aittojen ovia, jotka ovat kuitenkin visusti lukossa.
- Eikä ne aukee ennen ensi kesää, virnistän pettyneille tytöille.
- Noniin, täällä se meidän leiriytymispaikka nyt sitten on, Jenna hihkaisee letkan edestä. - Täytyy myöntää että Tommi on kerrankin tehnyt loistavaa työtä!
Käännymme viimeisen leirimökin kulmasta enkä voi muuta kuin olla samaa mieltä. Paikalle on raahattu kolme pitkää penkkiä ja niiden päällä on loimia ja vilttejä pehmusteina. Puulaatikosta pilkistelee monta termospulloa kaakaota, pusseittain vaahtokarkkeja, monta pakettia makkaraa ja muutakin grillitikun nokkaan kelpaavaa, kuten kasviksia, lihaa, maissia ja sieniä. Juhlapaikan pääarkkitehti, Tommi, kohentelee kaiken keskellä palavaa isoa nuotiota muina miehinä.
- Jos mää jotain teen, niin teen sen kunnolla, mies toteaa tyytyväisyyttä äänessään ja pyyhkii kätensä housuihin. - Käykää istumaan, hyvät leidit, sitä varten ne penkit täällä on.
- Kamala nälkä, eikö teilläkin? Migdi kyselee ja onkin ensimmäisenä repimässä makkarapakettia auki hampaillaan. Muut tytöt ottavat myös itselleen grillitikut ja alkavat pujotella niihin pöydän antimia. Jenna kiertää jakelemassa kaakaota.
Kun kukin on saanut ruokaa eteensä, tunnelma rauhoittuu. Keskustelu pyörii hevosten ympärillä, mutta muutaman kerran eksytään myös päivittelemään läksyjen määrää ja lähetetään taivaisiin kiitos edessä siintävästä syyslomasta. Monet hakevat jo toista lautasellista ruokaa, mutta Jenna nousee ylös ja jakaa joka toiselle penkillä istujalle ohuen vihkosen. Sivujen kääntely on tumput kädessä vaikeaa. Yksitellen jokaiselle piirissä istujalle käy selväksi, etteivät laulut ole niitä perinteisimpiä - mutta kenties sitäkin viihdyttävämpiä.
Siis pullotetaan kyyneleet/Myydään ne Baden-Badeniin/Missä Suomen murheet pumpataan suihkulähteisiin/Joo, pullotetaan kyyneleet junalla Baden-Badeniin/Missä niissä kylpee turisti ja toinenkin, kajahtaa kirpeässä syysillassa.
- Ei hitto en mää tänne voi jäädä jos te vaikka laulatte vielä jotain, Tommi sanoo kuultuaan ryhmän tulkinnan Uniklubin Luotisade (!)-biisistä.
- Sitä alko vaan pelottamaan, totean mustiksi paahtuneita vaahtokarkkejani puhallellen. - Nyt on nimittäin kummitustarinoiden aika! Mulla on täällä muutama valmiina, mut haluuko joku alottaa?
- Mulla on hyvä tarina, Fiona kuuluttaa ja aloittaa matalalla äänellä:
- Kello kaksitoista kilahti... ISI PISULLA VILAHTI!
Kaikki alkavat nauraa, ja naurun laannuttua totean, että taitaa olla viisainta että minä luen. Aloitan kertomukseni:
- Olipa kerran metsästäjä, joka eksyi metsästysmatkallaan. Pimeä oli tulossa ja hän oli iloinen löytäessään keskeltä metsää talon, johon mennä. Ikkunassa paloi kynttilä, joten hän päätteli isännän olevan kotosalla. Hän koputteli aikansa, mutta kukaan ei avannut, joten hän meni omin luvin sisään samalla huudellen talon omistajaa. Heti kun hän astui kynnyksen yli, kynttilä sammui ja ovi pamahti hänen selkänsä takana lukkoon...
- Mä en uskalla mennä yksin vessaan, Maiss vikisee tarinan jälkeen. Jasu lupautuu lähtemään seuraneidiksi vessareissulle, mutta kaikki muut pysyvät paikallaan. Vaikka kello on yksitoista, kukaan ei ole vielä malttanut irrottautua nuotion äärestä.
- Seuraavana ohjelmassa on pyll... pullonpyöritystä, Jenna kuuluttaa. - Tässä taitaa itse kukin olla vähän väsynyt ja sokerihumalassa, mutta yritetään silti pysytellä hyvän maun rajoissa!
Ihme kyllä, naisen toivetta kunnioitetaan - suurin piirtein. Ei kulu kauaa, kun on nähty mm. Sonen soittavan inhokkiopettajalleen ja kiittelevän innostavista oppitunneista. Siiri juoksi ilman kenkiä aittojen ympäri ja Jokeri söi vartaallisen paahdettua paprikaa vaahtokarkkikuorrutuksella. Tunnelma on iloisen riehakas, kun keksitään mitä oudoimpia tehtäviä ja mitä kiperimpiä kysymyksiä. Kellon lähestyessä puoltayötä nuotiokin alkaa pikku hiljaa hiipua ja porukoiden silmäluomet painua alaspäin. Jokainen soittelee vuorotellen vanhempiaan hakemaan. Kymmentä vailla kaksitoista Iinan äiti parkkeeraa aittojen eteen ja vie mukanaan myös Wiken ja Sonen. Fiona, Jokeri, Jasu ja Brenna änkeytyvät Brennan isän autoon. Kata, Maiss ja Siiri nauttivat Siirin äidin tasaisesta kyydistä, vaikka eipä mitään vikaa ole myöskään Karon äidissä, joka kuskaa myös Catun. Omalla autolla tullut Jossu ottaa pelkääjänpaikalle Sophien. Pian nuotion ääressä istumme enää minä ja Jenna.
- Onnistuneet pirskeet, tuumii Jenna. Nyökkäilen yhteisymmärryksen merkiksi ja kaadan loput kaakaot itselleni. Sammutamme nuotion kaikessa hiljaisuudessa ja viemme viltit aitan kuistille odottamaan viitseliäämpiä kuskaajia.
- Sä voit mennä jo kotiin, käyn tallissa kattomassa et kaikki on okei, sanon Jennalle ja lähden tallustamaan kohti tallipihaa. Kuluu muutama sekunti ja kuulen huudon:
- Oota hei!
Jenna juoksee minut kiinni ja sanoo:
- Tuun sun mukaan. Enhän mä uskalla niiden sun tarinoiden jälkeen enää yksin kotiin mennä.