Post by Sophie on Nov 26, 2009 10:40:52 GMT 2
Vauhtia, korkeita esteitä mutta helpot linjat. Päivä on siis 4.12 perjantaina, ja mukaan otan hmm... vain viisi (5) ratsukkoa. Tälle tunnille mieluiten vain hoitajia/yksityisten omistajia, mutta jollei niitä/teitä/heitä näy tarpeeksi, otetaan myös niitä über-hengailijoita <3
Saatte itse päättää ratsunne, ja myös Ralla on käytössä tällä tunnilla. Mutta tamma on höm, vähän reipas ja vaikeahko, joten mieti, pärjäätkö todellakin tuolla mustalla pukkinappulalla? Kannattaa siis lukea luonne (&&&&&&&-hymiö )
Ilmoittautumiset viimeistään 3.12.
1.Jokeri - Ralla ~ sit kans laitat sen menemään ok? mä en kato ku sä tunaroit MUN hevosella. Maksanut € ;"D
2. Siiri - Reeta ~ en ookkaan sua ennen nähny vuoniksilla menevän!
3. Saara - Blacu ~ muahaha, sait estehirmun 8)))
4. Kata - Siru ~ Nii, elämä on.
5.
Ratsukot kävelivät hyvään tahtiin maneesissa, Rallan säikkyessä kaikkea ja muiden kulkiessa rauhallisesti eteenpäin.
" Ralla kulta, ei oo maailmanloppu ", visersin mustalle hevoselleni, joka käveli punapään alla. Se höristi korviaan, mutta pukittikin sitten roimasti saaden Jokerin lentämään kaulan yli kaaressa alas.
" Ja kaikki seeeiiis ", huokaisin rauhallisesti ja menin auttamaan Jokerin takaisin selkään. Ralla ihmetteli, mitä se ihminen siellä maassa tekee ja otti ratsastajan takaisin selkään vähän rauhallisemmin.
Katalla ja Sirulla meni hyvin. Kata piti mahtavasti hevosen mielenkiinnon ratsastuksessa eikä niissä "iik-niin-pelottavissa" kulmissa, ja saikin knabin kulkemaan hienosti.
Saara ja Blacu kulkivat vauhdilla eteenpäin, ja Saara myötäsi lantiollaan hyvin. Hyvä kyynärkulma.
Siiri ratsasti pienehköllä kermaponilla Reetalla, mutta ratsukko näytti hyvältä eikä Reeta ollut liian pieni. Siirille laittaisin jatkossakin tuon suloisen pystyharjan.
" Ottakaa ohjat ja aloittakaa ravissa ", komensin. Pystytin muutaman 60 cm korkuisen esteen, ei mitään suuria ollut, mutta mahtava alkulämppä. Hevoset lähtivät reippaasti ravaamaan ja ratsastajilla oli oikea kevennys.
" Saara ja Jokeri, teidän ratsut oikoo ihan hirveesti siellä kulmissa. Ratsastakaa ne sinne kulmiinkin. Ei niiden tarvii kattoo sinne kulmiin, kunhan ne menee sinne ", kerroin. Ralla teki sivuloikan Jokerin tomerasta pohkeesta.
" Ällös luovuta, punapää ", hymyilin Jokerin irvistykselle, " Saara, menee paremmin. "
" Siiri vaihda kevennys. Kata, ohjat lyhyemmiksi. Siiri, kädet edelleen alemmas ja katse hevosen korvien väliin. Jokeri, polvi irti satulasta. Saara, Blackie taipuu lähes kaksinkerroin nyt kun yrität kääntää sitä, muista myös vastakkaisen puolen avut. Isompia voltteja -- nyt on kaikilla parempi ", luettelin ratsastajien virheitä.
" Nostakaa laukka ja tulkaa tässä järjestyksessä nämä kaksi pystyä: Saara, Kata, Siiri ja Jokeri. " Saara nosti laukan ja lähestyi isolla hevosellaan kohti pystyä.
" Istun, istun, istun, nousen ", kailotin. Saara nousi kevyeeseen istuntaan juuri sopivasti ja ehti hyppyyn mukaan. Toinenkin este meni hyvin.
" Hyvä, kiitä sitä. Kata on seuraava. " Kata nosti Sirulla laukan ja pilkkupeppu lähtikin kuin tykinsuusta laukkaamaan kohti esteitä. Katakin oli hyvin hypyssä mukana, mutta toisella esteellä jäi vähän jälkeen.
" Kiitä sitä ", hymyilin, " sitten Siiri ja thö Reeta. " Laukka nousi vuonoponilta hyvin, esteelle tulo oli vähän kompurointia mutta pelastushypyllä päästiin esteen yli. Linja toiselle esteelle sujui vähän paremmin ja näin hyppykin oli tasapainoisempi ja suorempi.
" Hyvä Siiri ja Reeta! Tiedätkin varmaan, että kehut sitä...? Sitten tulee - tadaa - Rallati EST ja hmm, Jokeri the Punapää! " esittelin seuraavan ratsukon. Ralla teki pyörähdyksen, nosti hieman takapäätään Jokerin irvistellessä (minulle ja ponille) ja lopuksi nosti laukan. Mustan ponin intohimo esteille paistoi, ja näppärästi eestikki loikkasikin esteet - olihan se 110 cm hyppääjä.
Esteet olivat nyt 80 cm korkeita, nostin niitä aika lailla. Jokaisen ponin tai/ja hevosen pitäisi päästä tämä 80 cm.
" Alotetaan nyt sitten taas Saarasta ", kerroin. Saara nosti voltista laukan Blackiellä, ja musta mahtihyppääjä hyppäsi esteet hyvin.
Katalla ja Sirulla oli vähän kränää, knabstruptamma kieltäytyi kerran, mutta Kata pysyi selässä. Kata ei kuitenkaan antanut raipan laulaa vaan "juonitteli" hoitohevosensa esteiden toiselle puolelle.
Siiri ja Reeta hyppäsivät parhaiten tällä kierroksella. Reeta hyppäsi iloisena korvat hörössä eikä tiputtanut esteitä tai edes hipaissut niitä.
Jokeri ja Ralla - niin, ne kauhukakarat, huOh - hyppäsivät esteet, hmm, vähän erikoisella tavalla. Ensimmäisen esteen Ralla hyppäsi huonosta lähestymisestä ja pudotti puomin. Toisella esteellä se meinasi ensin kieltäytyä, mutta Jokerin rääkäistessä (huvittavasti) "ÄÄÄÄRH!" vaihtoi poni mielensä ja hyppäsi paikaltaan esteen.
" Tol menee viel jalat pskaks ", Saara huoahti. Nyökkäilin. Eihän tuollainen voinut jatkua, että oma ponini hyppäsi muiden käsissä jalkansa rikki? Extrasuuri huOh.
Nostin pudotetun puomin ylös ja viimeinen ratsukko sai yrittää vielä kerran. Kun Jokeri muisti käyttää raippaa, esteet sujuivat todella hyvin ja olin iloinen.
" Teillä meni ihan hyvin. En teitä mitenkään ylistä, mutta suurinpiirtein sujui hyvin ", sanoin painoittaen suurinpiirtein saaden yleisön tirskumaan.
" Vaihtakaa suunta ja nostakaa sen suunnan mukainen laukka ja tehkää siirtymisiä. Minä vaihdan teille nyt sitten 80 cm - 100 cm radan ponin ja/tai hevosen hyppytaidon mukaan. Siru ja Reeta hyppäävät pienempänä ja Ralla ja Blacu isompana, ok? Mustikset loikkii ", kevensin loppuun saaden taas jonkun repeämään totaalisesti. Hanki aivot, pöljä.
Ratsukot laukkasivat, ravasivat ja taivuttelivat itseään (haha) juuri sen verran, että sain tehtyä radan.
Ensimmäinen este oli pysty, toinen ristikko, kolmas pysty, neljäs okseri ja sitten tultiin uudestaan ensimmäinen pysty. Tällä kertaa aloitti Jokeri ja Ralla. Ralla huomasi esteiden korkeuden ja alkoi laukkaamaan iloisesti esteitä kohti.
" Nyt Jokeri se hyppää, joten et sit tee mitään ongelmallista siellä! " huomautin huomaessani hevoseni esteille hakeutumisen. Jokeri nyökkäsi ja antoi Rallan laukata.
Ralla hyppäsi hienosti, mutta pukitti heti esteen jälkeen. Jokeri ei välittänyt, vaan ohjasi eestinponitamman ristikolle, sen jälkeen toiselle pystylle, vielä okserille ja takaisin ekalle pystylle. Rata oli puhdas ja varmasti aikakin oli hieno.
" Mahtavaa, kehu sitä paljon! Ja nyt sitten Saara ja Blackie ", kailotin. Blackie laukkasi myös intohimoisesti esteille ja Saaralla olikin ongelmia saada puoliverisen isot askeleet sopimaan esteiden väliin. Kaikki puomit pysyivät kannakkeissaan (joten ei pudotuksia) ja ratsastaja selässä.
" Hienoa hienoa ", hymyilin. Laskin esteitä 20 cm alemmas eli kahdeksaankymmeneen senttimetriin.
Siiri ja Reeta aloittivat pienemmän sarjan. Jo hypänneet ratsukot ravailivat uralla ja väistelivät parhaansa mukaan vain ohivilahtavaa pystyharjaa Reetaa, joka hyppäsi niin hyvin kuin vain jaksoi ja osasi. Siiri pysyi hyvin mukana ja kaikki sujui hyvin.
Kata ja Siru tappelivat myös esteille lähestymisestä. Alkulinja oli huono, mutta päästessään vauhtiin, knabstrup hyppi oikein sydämensä pohjasta. Kata sai taas varoa, ettei ratsu mennyt liian kovaa ja ettei se hyppäisi liian kaukaa tai läheltä.
" Hyvä hyvä! Ravailkaa kaikki nyt uralla ja vaihtakaa suunta.
Tehkää voltteja ja rauhoittakaa hevoset. Voi ottaa jalustimia pois, mutta Jokeri, suosittelen olemaan varovainen, jos menet ilman jalustimia. Loppukäynneille pääsette maastoon, mutta minä tulen kävellen teidän kanssa, kun on niin pimeää ja turvallisuussyistä muutenkin - ja omistan taskulampun ", selitin.
Kaikki ravasivat hyvin ja oikeilla kevennyksillä. Saara ja Siiri ottivat jalustimet pois.
Lopuksi lähdimme maastoon. Loppukäynnit metikössä rämpiessä sujui siis hyvin.
Tunnin parhaimmaksi hyppääjäksi nimittäisin Siirin ja Reetan! Teillä meni mah-ta-vas-ti ja mitään suuria virheitä ei ollut.
Tunnin paras yrittäjä ja hauskuudenpitäjä oli Ralla ja Jokeri - kun punapää lentää mustan hevosen selästä, se saa yleisön nauramaan, kunnes tuo ratsastaja kallonsa murtaa ja sitten on nauru kaukana... Mutta hyvin yrititte vastoinkäymisistä huolimatta.
Kiitos!
Saatte itse päättää ratsunne, ja myös Ralla on käytössä tällä tunnilla. Mutta tamma on höm, vähän reipas ja vaikeahko, joten mieti, pärjäätkö todellakin tuolla mustalla pukkinappulalla? Kannattaa siis lukea luonne (&&&&&&&-hymiö )
Ilmoittautumiset viimeistään 3.12.
1.
2. Siiri - Reeta ~ en ookkaan sua ennen nähny vuoniksilla menevän!
3. Saara - Blacu ~ muahaha, sait estehirmun 8)))
4. Kata - Siru ~ Nii, elämä on.
5.
TUNTITARINA
Ratsukot kävelivät hyvään tahtiin maneesissa, Rallan säikkyessä kaikkea ja muiden kulkiessa rauhallisesti eteenpäin.
" Ralla kulta, ei oo maailmanloppu ", visersin mustalle hevoselleni, joka käveli punapään alla. Se höristi korviaan, mutta pukittikin sitten roimasti saaden Jokerin lentämään kaulan yli kaaressa alas.
" Ja kaikki seeeiiis ", huokaisin rauhallisesti ja menin auttamaan Jokerin takaisin selkään. Ralla ihmetteli, mitä se ihminen siellä maassa tekee ja otti ratsastajan takaisin selkään vähän rauhallisemmin.
Katalla ja Sirulla meni hyvin. Kata piti mahtavasti hevosen mielenkiinnon ratsastuksessa eikä niissä "iik-niin-pelottavissa" kulmissa, ja saikin knabin kulkemaan hienosti.
Saara ja Blacu kulkivat vauhdilla eteenpäin, ja Saara myötäsi lantiollaan hyvin. Hyvä kyynärkulma.
Siiri ratsasti pienehköllä kermaponilla Reetalla, mutta ratsukko näytti hyvältä eikä Reeta ollut liian pieni. Siirille laittaisin jatkossakin tuon suloisen pystyharjan.
" Ottakaa ohjat ja aloittakaa ravissa ", komensin. Pystytin muutaman 60 cm korkuisen esteen, ei mitään suuria ollut, mutta mahtava alkulämppä. Hevoset lähtivät reippaasti ravaamaan ja ratsastajilla oli oikea kevennys.
" Saara ja Jokeri, teidän ratsut oikoo ihan hirveesti siellä kulmissa. Ratsastakaa ne sinne kulmiinkin. Ei niiden tarvii kattoo sinne kulmiin, kunhan ne menee sinne ", kerroin. Ralla teki sivuloikan Jokerin tomerasta pohkeesta.
" Ällös luovuta, punapää ", hymyilin Jokerin irvistykselle, " Saara, menee paremmin. "
" Siiri vaihda kevennys. Kata, ohjat lyhyemmiksi. Siiri, kädet edelleen alemmas ja katse hevosen korvien väliin. Jokeri, polvi irti satulasta. Saara, Blackie taipuu lähes kaksinkerroin nyt kun yrität kääntää sitä, muista myös vastakkaisen puolen avut. Isompia voltteja -- nyt on kaikilla parempi ", luettelin ratsastajien virheitä.
" Nostakaa laukka ja tulkaa tässä järjestyksessä nämä kaksi pystyä: Saara, Kata, Siiri ja Jokeri. " Saara nosti laukan ja lähestyi isolla hevosellaan kohti pystyä.
" Istun, istun, istun, nousen ", kailotin. Saara nousi kevyeeseen istuntaan juuri sopivasti ja ehti hyppyyn mukaan. Toinenkin este meni hyvin.
" Hyvä, kiitä sitä. Kata on seuraava. " Kata nosti Sirulla laukan ja pilkkupeppu lähtikin kuin tykinsuusta laukkaamaan kohti esteitä. Katakin oli hyvin hypyssä mukana, mutta toisella esteellä jäi vähän jälkeen.
" Kiitä sitä ", hymyilin, " sitten Siiri ja thö Reeta. " Laukka nousi vuonoponilta hyvin, esteelle tulo oli vähän kompurointia mutta pelastushypyllä päästiin esteen yli. Linja toiselle esteelle sujui vähän paremmin ja näin hyppykin oli tasapainoisempi ja suorempi.
" Hyvä Siiri ja Reeta! Tiedätkin varmaan, että kehut sitä...? Sitten tulee - tadaa - Rallati EST ja hmm, Jokeri the Punapää! " esittelin seuraavan ratsukon. Ralla teki pyörähdyksen, nosti hieman takapäätään Jokerin irvistellessä (minulle ja ponille) ja lopuksi nosti laukan. Mustan ponin intohimo esteille paistoi, ja näppärästi eestikki loikkasikin esteet - olihan se 110 cm hyppääjä.
* * *
Esteet olivat nyt 80 cm korkeita, nostin niitä aika lailla. Jokaisen ponin tai/ja hevosen pitäisi päästä tämä 80 cm.
" Alotetaan nyt sitten taas Saarasta ", kerroin. Saara nosti voltista laukan Blackiellä, ja musta mahtihyppääjä hyppäsi esteet hyvin.
Katalla ja Sirulla oli vähän kränää, knabstruptamma kieltäytyi kerran, mutta Kata pysyi selässä. Kata ei kuitenkaan antanut raipan laulaa vaan "juonitteli" hoitohevosensa esteiden toiselle puolelle.
Siiri ja Reeta hyppäsivät parhaiten tällä kierroksella. Reeta hyppäsi iloisena korvat hörössä eikä tiputtanut esteitä tai edes hipaissut niitä.
Jokeri ja Ralla - niin, ne kauhukakarat, huOh - hyppäsivät esteet, hmm, vähän erikoisella tavalla. Ensimmäisen esteen Ralla hyppäsi huonosta lähestymisestä ja pudotti puomin. Toisella esteellä se meinasi ensin kieltäytyä, mutta Jokerin rääkäistessä (huvittavasti) "ÄÄÄÄRH!" vaihtoi poni mielensä ja hyppäsi paikaltaan esteen.
" Tol menee viel jalat pskaks ", Saara huoahti. Nyökkäilin. Eihän tuollainen voinut jatkua, että oma ponini hyppäsi muiden käsissä jalkansa rikki? Extrasuuri huOh.
Nostin pudotetun puomin ylös ja viimeinen ratsukko sai yrittää vielä kerran. Kun Jokeri muisti käyttää raippaa, esteet sujuivat todella hyvin ja olin iloinen.
" Teillä meni ihan hyvin. En teitä mitenkään ylistä, mutta suurinpiirtein sujui hyvin ", sanoin painoittaen suurinpiirtein saaden yleisön tirskumaan.
" Vaihtakaa suunta ja nostakaa sen suunnan mukainen laukka ja tehkää siirtymisiä. Minä vaihdan teille nyt sitten 80 cm - 100 cm radan ponin ja/tai hevosen hyppytaidon mukaan. Siru ja Reeta hyppäävät pienempänä ja Ralla ja Blacu isompana, ok? Mustikset loikkii ", kevensin loppuun saaden taas jonkun repeämään totaalisesti. Hanki aivot, pöljä.
Ratsukot laukkasivat, ravasivat ja taivuttelivat itseään (haha) juuri sen verran, että sain tehtyä radan.
Ensimmäinen este oli pysty, toinen ristikko, kolmas pysty, neljäs okseri ja sitten tultiin uudestaan ensimmäinen pysty. Tällä kertaa aloitti Jokeri ja Ralla. Ralla huomasi esteiden korkeuden ja alkoi laukkaamaan iloisesti esteitä kohti.
" Nyt Jokeri se hyppää, joten et sit tee mitään ongelmallista siellä! " huomautin huomaessani hevoseni esteille hakeutumisen. Jokeri nyökkäsi ja antoi Rallan laukata.
Ralla hyppäsi hienosti, mutta pukitti heti esteen jälkeen. Jokeri ei välittänyt, vaan ohjasi eestinponitamman ristikolle, sen jälkeen toiselle pystylle, vielä okserille ja takaisin ekalle pystylle. Rata oli puhdas ja varmasti aikakin oli hieno.
" Mahtavaa, kehu sitä paljon! Ja nyt sitten Saara ja Blackie ", kailotin. Blackie laukkasi myös intohimoisesti esteille ja Saaralla olikin ongelmia saada puoliverisen isot askeleet sopimaan esteiden väliin. Kaikki puomit pysyivät kannakkeissaan (joten ei pudotuksia) ja ratsastaja selässä.
" Hienoa hienoa ", hymyilin. Laskin esteitä 20 cm alemmas eli kahdeksaankymmeneen senttimetriin.
Siiri ja Reeta aloittivat pienemmän sarjan. Jo hypänneet ratsukot ravailivat uralla ja väistelivät parhaansa mukaan vain ohivilahtavaa pystyharjaa Reetaa, joka hyppäsi niin hyvin kuin vain jaksoi ja osasi. Siiri pysyi hyvin mukana ja kaikki sujui hyvin.
Kata ja Siru tappelivat myös esteille lähestymisestä. Alkulinja oli huono, mutta päästessään vauhtiin, knabstrup hyppi oikein sydämensä pohjasta. Kata sai taas varoa, ettei ratsu mennyt liian kovaa ja ettei se hyppäisi liian kaukaa tai läheltä.
" Hyvä hyvä! Ravailkaa kaikki nyt uralla ja vaihtakaa suunta.
Tehkää voltteja ja rauhoittakaa hevoset. Voi ottaa jalustimia pois, mutta Jokeri, suosittelen olemaan varovainen, jos menet ilman jalustimia. Loppukäynneille pääsette maastoon, mutta minä tulen kävellen teidän kanssa, kun on niin pimeää ja turvallisuussyistä muutenkin - ja omistan taskulampun ", selitin.
Kaikki ravasivat hyvin ja oikeilla kevennyksillä. Saara ja Siiri ottivat jalustimet pois.
Lopuksi lähdimme maastoon. Loppukäynnit metikössä rämpiessä sujui siis hyvin.
Tunnin parhaimmaksi hyppääjäksi nimittäisin Siirin ja Reetan! Teillä meni mah-ta-vas-ti ja mitään suuria virheitä ei ollut.
Tunnin paras yrittäjä ja hauskuudenpitäjä oli Ralla ja Jokeri - kun punapää lentää mustan hevosen selästä, se saa yleisön nauramaan, kunnes tuo ratsastaja kallonsa murtaa ja sitten on nauru kaukana... Mutta hyvin yrititte vastoinkäymisistä huolimatta.
Kiitos!